Avainsana: vanhustenhoito

Pohjois-Pohjanmaan Siniset > Blogit >
Oulun vanhustenhoidon tilasta

Oulun vanhustenhoidon tilasta

SuPerin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtaja Maarit Patokoski ja Tehyn ao 706 hallituksen varapuheenjohtaja Netta Auranen kirjoittivat Kalevassa 21.11. Oulun kaupungin vanhustenhoidon huonosta tilasta (linkki kirjoitukseen). Laitoin kyseiseen mielipidekirjoitukseen viitaten seuraavat kysymykset Oulun kaupungin virkamiehille:

“1. Ikäihmisten kotihoidossa sijaispula on jokapäiväistä. Miten tätä tilannetta aiotaan helpottaa?
2. Miten taataan jatkossa omaishoitajien jaksaminen?
2. Miten henkilöstö otetaan mukaan muutoksiin?
3. Onko tehty laskelmia tai aiotaanko tehdä, miten kalliiksi nämä vanhusten pitkäaikaishoidon vähentäminen ja kriteerien tiukentuminen tulevat, kun tietenkin joudutaan lisäämään kotiin tarjottavaa hoitoa ja lyhytaikaishoitojaksoja sekä erikoissairaanhoitoa? Eli onko rahallinen säästötavoite muuttunutkin kulujen kasvuun? Inhimillisyydelle on tietenkin vaikeaa laittaa hintalappua.”

Tässä vastauksia:

“Tässä tiedoksenne vastine, joka lähti Kalevan yleisönosastokirjoitukseen. Vastaan Anne toisessa postissa kysymyksiisi. T. Mervi Koski

23.11.2020 

Vastaus yleisönosaston kirjoitukseen Kalevassa 21.11.2020 ”Vanhustenhoidon tila huolena” 

Oulun kaupungin vanhustenhuollon nykytila on kuuden suurimman kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Kuusikko-vertailun perusteella hyvä. Kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli Oulussa 16 % joulukuussa 2019, kun se vertailukunnissa keskimäärin oli 11 %. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2019 oli Oulussa 5,9 % selkeästi korkeampi kuin Kuusikossa keskimäärin (3,2 %). Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2019 oli 8,8 % (Kuusikko 8,0 %). Oulussa järjestetään vanhustenhuollon palveluita kattavasti ja ne ovat kustannuksiltaan Kuusikko kuntien toiseksi kalleimmat. 

Vanhuspalvelulaki ja vanhuspalveluiden laatusuositus korostavat kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa voidaan toteuttaa vain silloin kun se on lääketieteellisesti tai hyvän elämän jatkumisen kannalta perusteltua. Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030 Ikävoimainen Oulu painottaa seuraavia teemoja: välitämme ikääntyneistä, koti ja ympäristö sopivat ikääntyneelle, kodista lähdetään liikkeelle ja edistämme terveyttä ja hyvinvointia. 

Kotihoidon asiakkaana on vähän apua tarvitsevista asiakkaista tehostettua kotihoitoa saaviin asiakkaisiin. Kotihoidon työ edellyttää osaamista. Oulun kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisesta huolehditaan mm. ottamalla käyttöön osaamisen varmistamiseksi sähköinen perehdytys- ja oppimisalusta. Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2019 ovat vähentyneet 0.4 %. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. työyhteisön ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. Työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijälle.

Vuorohoidon kriteerien tarkentamisen tavoitteena on turvata lyhytaikaishoitopaikkojen varaaminen omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja näin huolehtia osaltaan omaishoitajien jaksamisesta. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, se on kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneiden ja ikääntyneiden omaishoidettavien kotona selviytymistä. Vuorohoidon kriteerien muutos tai päivätoiminnan vähentäminen eivät näy erikoissairaanhoidon päivystyskäytön lisääntymisenä tai sairaalahoidon lisääntymisenä. Lokakuun seurantatiedon mukaan yhteispäivystyksessä käyneiden yli 75 vuotiaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja päivystyksen kautta sairaalaan jatkohoitoon ohjautuneiden käytössä oli 9 sairaansijaa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Superin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtajan ja Tehyn ao 706 varapuheenjohtajan esittämä huoli vanhuspalveluiden osaavan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen ja yhteinen. Tehdyt ja suunnitellut muutokset palvelutoiminnassa ovat vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisia ja osaltaan varmistavat sitä, että Oulun vanhuspalvelut vastaavat vanhuspalveluita edellytettäviä laatuvaatimuksia. Hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut vaativat kehittämäistoimia ja muutoksia mutta muutokset aiheuttavat epävarmuutta, huhuja ja epäselvyyksiä. Siksi henkilöstön mukana olo ja sitoutuminen on ehdottoman tärkeää sekä muutosten hyvä johtaminen ja avoin viestintä.  Olen myös samaa mieltä, että henkilöstön osaamisesta on huolehdittava niin työntekijän itsensä kuin työnantajakin. Oulussa työskentelevät vanhustenhuollon ammattilaiset ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita. Tehdään yhdessä kaikkemme, että näin on jatkossakin. 

Ilman muutostilanteitakin rohkaisen työntekijöitä yhteiseen avoimeen keskusteluun työyhteisökokouksissa sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä niille suunnatuissa foorumeissa. Meillä kaikilla on sama päämäärä ja tavoite järjestää ja tuottaa oululaisille ikäihmisille hyvät ja laadukkaat vanhuspalvelut. 

Mervi Koski, vanhustyönjohtaja”

“Kiitos viestistäsi.Vastauksia esittämiisi kysymyksiin, vastineen kirjoitukseen lähetinkin jo aikaisemmin eli tämä viesti täydentää sitä. 

1. Meillä on käytössä kotihoidon resurssipooli josta paikataan sijaistarpeita eri kotihoito alueilla. Lisäksi käytössämme on Kuntarekryn sijaispalvelu sijaisten rekrytointiin. Sijaisten rekrytoiminen vie kuitenkin kotihoidon palveluesimiesten työaikaa ja sijaisten perehdyttäminen kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Perehdyttämiseen olemme ottamassa käyttöön sähköistä perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen alustaa.

2. Vuorohoidon kriteerien muutoksella on ensisijaisesti tarkoitus suunnata vuorohoitopaikkojen käyttö omaishoitajien lakisääteiseen ja harkinnanvaraisten vapaiden käyttämisen turvaamiseen. Omaishoitotilanteissa on asiakkaille nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävän on varmistaa kotona pärjääminen erilaisilla tukimuodoilla yksilöllisesti. Lisäksi teemme omaishoitajaliiton ja yhdistyksen kanssa säännöllistä yhteistyötä ja kehitämme omaishoitotilanteisiin suunnattua hoitoa ja palvelua.

3. Henkilöstön kanssa keskustellaan työyhteisökokouksissa suunnitteilla olevista muutoksista ja otetaan työntekijöitä mukaan erilaisiin työryhmiin, jotka on perutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosta työyksikössä. Mahdolliset muutokset käsitellään aina myös yhteistoimintalain näkökulmasta henkilöstötoimikunnassa.

4. Ulkoisen arvioinnin laskennallinen säästö ja sen pohjalta tarkennettu hyvinvoitipalveluiden arvio muutoksen taloudellisesta vaikutuksesta on vuositasolla 400 t/€. Arviossa on pyritty huomioimaan myös lisääntyvän kotihoidon tarve asiakkailla.” 

Näiden vastausten johdosta laitoin vielä seuraavan jatkokysymyksen:

“Tuohon ykköskysymykseen liittyen Oulun kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa vuosille 2022-23 on seuraavaa:

“Hoitotyön ammattilaisten (sairaan- ja lähihoitajat) mahdollisuutta keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin pyritään parantamaan lisäämällä hoiva-/lähiavustajien määrää erityisesti kotihoidossa sekä tarkentamalla työnjakoa avustavan henkilöstön ja ammattilaisten välillä. Avustava henkilöstö ottaisi jatkossa vastuun kotihoidon avustavista tehtävistä, jolloin hoitajien työpanos olisi mahdollista käyttää tehokkaammin asiakkaiden välittömään hoitoon. Tämän uskotaan lisäävän hoitotyön kiinnostavuutta (vetovoimaa) ja helpottavan henkilöstön saatavuutta.”

Edellinen kuulostaa järkevältä. Milloin tämä aiotaan toteuttaa ja miten?”

Tässä vastaus:

“Tulemme ensi vuoden aikana tekemään selvitystä henkilökunnan rakenteesta ja määrästä sekä siihen liittyen tehtäväkuvista eri palveluissa. Selvityksen tulos, johtopäätökset ja mahdolliset esitykset esitellään hyvinvointilautakunnalle. Tarkempaa aikataulua kuin vuosi 2021 asialla ei vielä ole. Osaltaan tätä samaa asiaa on tarkoitus ikäkehittämisohjelmassa tarkastella maakunnallisesti. Lisäksi meidän tulee huomioida STM:n ja Valviran kannanotot asiaan liittyen.”

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Oulussa etsitään taas säästöjä. Osa esitetyistä säästöistä on varsin kannattavia – toiset taas eivät.

Perusteltua on esimerkiksi kaupungin ja liikelaitosten hankkeiden vähentäminen. Kaupungin hankkeiden arvo on yli 50 miljoonaa euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus vaihtelee hankkeittain 10-70 % välillä. Perloconin ulkoisessa arvioinnissa hankkeiden yhteenlaskettu säästötavoite on 2.000.000 €. Hyvä! Lisäksi perusteltua on hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen, jonka säästötavoite on 3.000.000 €. Hyvä! Myös BusinessOulun toiminta tulee ehdottomasti läpivalaista säästö mielessä.

Sitten joihinkin julkisuudessa olleisiin säästöihin. Oulun kaupunginhallitus päätti 31.8. säästötoimenpiteenä lisätä ikäihmisten asumisessa välimuotoista asumismallia ja vähentää tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa. Välimuotoisella asumismallilla tarkoitetaan ei-ympärivuorokautista palveluasumista. Aivan vastuutonta! Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa on valtaosa muistisairaita. Mielestäni tehostettua palveluasumista pitäisi ennemminkin lisätä eikä vähentää. Sama koskee laitoshoitoa. 

Totuus on, että sote-palveluista on Oulussa viime vuosien saatossa säästetty jo  kymmeniä miljoonia. Sieltä ei enää ole säästettävää. Karrikoiden voidaan kysyä, kuinka monta asuntopaloa asetetaan kriteeriksi, jotta yksin kotonaan asuva muistisairas saa tehostetun palveluasumisen paikan.

Lisäksi hammashoidon vienti Oulunsalosta eli keskittäminen johtaa hammashoitoon pääsyn vaikeutumiseen ja lisäkuluihin korjaavien hoitojen lisääntyessä. Ja entä koululaisten hammashoito?! Vääjäämättä vanhemmille muodostuu kuljetuskustannuksia sekä työstä poissaoloja. Lisäksi päästöt lisääntyvät eli se siitä ilmastonmuutoksen torjunnasta! Ei hyvä!

Säästösyistä myös kolme kyläkoulua eli Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulut halutaan lakkauttaa, vaikka nyt olisi tuhannen taalan paikka ottaa koronan ja ihmisten maallemuutto innon kasvun myötä hyöty irti valmiista idyllisistä kylistä kyläkouluineen. Kyliä pitää alkaa yhtä innokkaasti täydennysrakentamaan kuin kanta-Ouluakin täydennysrakennetaan. 

Osittain kyläkoulujen lakkautuksia perustellaan väestöennusteilla, joiden mukaan koululaisten määrä olisi tulevaisuudessa laskemassa. Tätä on vaikea uskoa aiempien kokemustenkaan pohjalta. Vuonna 2018 väestöennusteiden mukaan lukiolaisten määrä oli muka Oulussa laskemassa tulevaisuudessa niin, että varsinkin reuna-alueiden lukioita haluttiin lopettaa. No, nyt vuonna 2020 lukiolaisten määrä on kuulemma väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa kasvamassa, joten kaikki lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaa. Onneks 2018 ei tehty päätöksiä väestöennusteiden mukaan. 

Näiden julkisuudessa olleiden säästöjen yhteenlaskettu summa olisi Perlaconin mukaan 1 240 000 €. Tästä on ikäihmisten yllä olevasta hoivasta säästön osuus 640 000 €, Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen 100 000 € sekä kyläkoulujen lopettaminen yhteensä 500 000 €. Jo pelkästään hankkeista ja hankinnoista säästäminen olisi yhteensä 5 000 000 €, mutta näistä ei mitään kuulu! 

Lopuksi haluan muistuttaa, että Oulussa Sinistä valtuustoryhmää ei ole otettu virallisesti mukaan säästöjen etsintään, joten tähän mennessä julkisuuteen tuodut säästölinjaukset eivät ole Sinisen valtuustoryhmän hyväksymiä.

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu