Avainsana: Sininentulevaisuus

Pohjois-Pohjanmaan Siniset > Blogit >
Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta on antanut kokouksessaan 26.05.2021 seuraavan lausunnon koskien valtuustoaloitettani, Aurinkopaneelien asentaminen uuden Raksilan uimahallin katolle:

”Raksilan uuden uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu alueellista energiaratkaisua, johon osana on kuulunut myös aurinkoenergian hyödyntäminen.

Raksilan uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu energiatehokkuutta perusteellisesti ja selvityksessä on kirjattuna ”uuden uimahallin katolle pystyisi rakentamaan kooltaan 200kWp kokoisen aurinkovoimalan, jonka vuosituotto olisi silloin 176 MWh. Aurinkovoimala tuottaisi sähköä n. 16 000 euron edestä vuosittain.”

Uimahallihankkeen toteuttamisaikataulu on avoin ja lähivuosien viranomaisvaatimukset hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmien osalta voivat myös vaikuttaa hankkeeseen valittaviin energiaratkaisuihin.

Hankeselvityksiä on tekeillä myös muihin alueen rakennuksiin, jolloin energiaratkaisut kytkeytyvät toisiinsa myös sijaintinsa vuoksi. Uimahalli suuren energiatarpeensa vuoksi on aurinkopaneeleiden hyödyntämiseen hyvä kohde.

Tarkemmat määritteet toteutustavan osalta tarkastellaan tulevan rakennussuunnittelun aikana.”

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Näissäkin kuntavaaleissa minulle sydämen asiana on kuntalaisille tärkeiden lähipalveluiden turvaaminen. Edelleen on syytä puolustaa kyläkouluja sekä reuna-alueiden lukioita. Myös terveyspalvelut tulee säilyttää lähellä kuntalaisia, jotta niihin voi hakeutua kynnyksettömästi. Täten tällä hetkellä uhanalainen Oulunsalon hammashoitola pitää säilyttää Oulunsalossa. 

Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella tulee saada toimimaan opetuspuolen ja kaavoituksen yhteistyö. Uhanalaiset kyläkoulut saadaan kyllä täyttymään lapsista kylien täydennysrakentamisen kautta. Oulussa pitää mahdollistaa asumisen valinnanvapaus siten, että halutessaan perhe voi valita asuinympäristökseen joko maalais- tai kaupunkimaiseman lähikouluineen. Oulu on maantieteellisesti laaja ja siksipä asioita on katsottava laajasti. Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna. Kaupungin kaavoitusta tulee muuttaa siten, että yksityisten sekä yrittäjien tonttitoiveet toteutuvat joustavasti ja nopeasti ilman turhaa byrokratiaa yhden luukun periaatteella.

Vanhustenhoitoon on Oulussa panostettava lisäresursseja siten, että arjen turvallisuus taataan niin kotonaan kuin myös palvelu- tai laitoshoidossa asuville ikäihmisille. Terveyspalveluissa pitää painottaa ennaltaehkäisyä, sillä korjaavat palvelut tulevat kalliiksi kaikille. Lisäksi mielenterveyspalveluiden piiriin tulee voida päästä kynnyksettömästi  ja ripeästi silloin, kun niiden tarve herää. Niin mielenterveyspotilaiden kuin myös heidän omaistensa elämää pitää helpottaa selkeällä palveluohjauksella, neuvonnalla sekä tiedottamisella.

Olen Oulun kaupunginvaltuutettuna mm. puolustanut reuna-alueiden kyläkouluja, terveyskeskuksia, hammashoitoloita ja toisaalta vastustanut Oulu-lisän lakkauttamista sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamista. Minua voi Oulussa äänestää numerolla 534. 

Yhtenäisen Oulun puolesta

Anne Snellman

filosofian tohtori, sairaanhoitaja

kuntavaaliehdokas (sin.)

Oulu

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Näin ne pyörähtävät päätetyt asiat uuteen asentoon 😤 Kysyin Oulun kaupungin virkamiehiltä, josko tänä kesänä uusittaisiin Varjakan saaren vierasvenesataman laituri, joka päätettiin uusia valtuustoaloitteeni johdosta vuonna 2018 (linkki).

Tässä virkamiesvastaus:

”Ohessa on Varjakan laituriasiaa koskeva yhdyskuntalautakunnan päätös 27.2.2018. Päätöksessä on käsitelty omassa kappaleessaan Varjakan laiturin asiaa.

On syytä mainita että Varjakan saari ei ole asemakaavoitettu ja siellä ei ole kaupungin vierasvenesatamaa.  Venesatama on mantereen puolella ja kuuluu kaupungin ylläpitämiin venesatamiin.

Yhdyskuntalautakunta on valtuustoaloitekäsittelyn jälkeen, perustuen talousarviokäsittelyyn loppuvuodesta 2019 hyväksynyt 26.1.2021 Varjakan kehittämissuunnitelman.

Alueelle on tehty uudelleenarviointi, jonka mukaisesti ja lautakunnan hyväksymällä tavalla Varjakan aluetta kehitetään jatkossa.

Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm. ’ Kaupunki ei vastaa saaren vesihuolto- ja sähköverkoston rakentamisesta. Saareen ei rakenneta siltaa. Nykyisen venelaiturin kunnostaminen on mahdollista, mutta kaupunki ei sitoudu siihen.’

Näin ollen Varjakan laiturin uusiminen ei sisälly tämän vuoden investointeihin.”

Kyllä tämä politiikan teko on sitten turhauttavaa. Kyllä saa lehmän hermot olla. Ja kaiken kukkuraksi Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. On siinä varaa sitten hassata ja olla hyödyntämättä kulttuurihistoriallisesti arvokas valmis konsepti. Oulun kaupungin sivulla kerrotaan: ”Varjakassa on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden muodostava, valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä.” Lisäksi ”Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on 26.1.2021 hyväksynyt Varjakan kehittämissuunnitelman (pdf). Sen mukaisesti aluetta kehitetään pienimuotoisia palveluita tarjoavana lähivirkistyskohteena, ei merkittävänä matkailukeskittymänä. Lähtökohtana on arvokkaiden rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen ja niiden myyminen yksittäiskohteina.” (linkki)

Mitenköhän on ajateltu, että vierailijat pääsevät kesällä veneillään Varjakan saareen tutustumaan, jos ei ole vierasvenesatamaa lautureineen?! Ai niin, varmaankin lossilla tai talvella jäätä myöten. Olisihan se jo liian merellistä, jos olisi ehjä laituri käytössä, kun voihan sitä käyttökiellossa olevaakin käyttää kuten nyt tapahtuu, koska vierailijat ihan oikeasti haluavat Varjakan saaren ihmeisiin tutustua. On tuo laituri varmaankin Oulun kaupungin budjetille liian suuri investointi näinä vaikeina aikoina. (Tuossa edellä oli jonkin verran sarkasmia.)

Ps. Kysyin Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.5. milloinkohan myös Varjakan saaren laturiin löytyisi rahaa. Johtaja Puhakka vastasi, että mahdollisesti vuonna 2022, jolloin alueeseen muutenkin panostetaan. 

Eli valoa on sittenkin tunnelin päässä 🙂

Tässä osa kokouksessa pitämästäni puheesta: Kyseessä olevaan laituriin (Kiikelin laituri) näemmä rahat löytyvät helposti. On hienoa, että merellisyyteen Oulussa panostetaan. Samaa kohtelua soisi saavan myös Varjakan saaren laiturin uusiminen, josta tekemääni valtuustoaloitteeseen sain jo positiivisen vastauksen vuonna 2018, mutta joka sittemmin on pyörretty. Varjakan saaren laituri on käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin vierailijat joutuvat saareen päästäkseen käyttämään. Varjakan saaren laiturin uusimisessa kyse on vain muutamasta kymppitonnista. Kysyisin milloinkohan myös tähän laituriin löytyy rahat?

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan kuntavaalien ajankohtaa on arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen (linkki).

Tässä muutama nosto uutisesta:

”– Vaalienhan pitää olla tasapuoliset ja mahdollistaa äänioikeutetuille lain mukaisesti mahdollisimman laajasti äänestämisen mahdollisuus. Se on perusperiaate. Toinen perusperiaate on, että vaalien siirtäminen on demokratiassa äärimmäisen poikkeuksellinen toimenpide, johon pitää ryhtyä vain hyvin painavin perustein. Nämä ovat ne kaksi periaatetta, jotka ovat vaakakupissa, Pöysti sanoo

– Mutta toki jos on niin, kuten nyt saattaa olla tilanne, että merkittäviä joukkoja äänioikeutettuja ei pysty käyttämään äänioikeuttaan tai ainakaan turvallisesti pysty sitä käyttämään, niin tietysti silloin se vaaka alkaa kallistua sen suuntaan, että täytyy vakavasti harkita vaalien siirtämistä.”

Lisäksi Pöysti toteaa:

”– Kyllähän epidemian perustaso on nyt useammassa maakunnassa niin korkealla, että tilanne voi olla huono myös vaalien näkökulmasta, Pöysti sanoo.”

Puolueista ainoastaan Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä – Oulun Sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen joulukuussa 2020 (linkki) sekä allekirjoittaneen edellinen blogikirjoitus aiheesta helmikuun alussa (linkki). 

Nyt pitää valtapuolueiden asettaa gallupit syrjään ja ottaa tosissaan käsiteltäväkseen koronapandemiatilanne ja sen vaikutus kuntavaaleihin 2021. Vääjäämättä on selvää, että koronapandemiatilanne ei ehdi rokotuksistakaan huolimatta huhtikuuhun mennessä laantua niin paljoa, että kuntavaalit olisi terveysturvallista silloin järjestää.

Jotta kuntavaalit voitaisiin järjestää huhtikuussa tulisi olla varmaa, että terveysturvallisuus sekä tasapuolinen demokratia toteutuvat. Vallitsevassa koronapandemiatilanteessa edellinen ei ole varmaa, joten kuntavaalit pitää siirtää.

Oulun vanhustenhoidon tilasta

Oulun vanhustenhoidon tilasta

SuPerin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtaja Maarit Patokoski ja Tehyn ao 706 hallituksen varapuheenjohtaja Netta Auranen kirjoittivat Kalevassa 21.11. Oulun kaupungin vanhustenhoidon huonosta tilasta (linkki kirjoitukseen). Laitoin kyseiseen mielipidekirjoitukseen viitaten seuraavat kysymykset Oulun kaupungin virkamiehille:

“1. Ikäihmisten kotihoidossa sijaispula on jokapäiväistä. Miten tätä tilannetta aiotaan helpottaa?
2. Miten taataan jatkossa omaishoitajien jaksaminen?
2. Miten henkilöstö otetaan mukaan muutoksiin?
3. Onko tehty laskelmia tai aiotaanko tehdä, miten kalliiksi nämä vanhusten pitkäaikaishoidon vähentäminen ja kriteerien tiukentuminen tulevat, kun tietenkin joudutaan lisäämään kotiin tarjottavaa hoitoa ja lyhytaikaishoitojaksoja sekä erikoissairaanhoitoa? Eli onko rahallinen säästötavoite muuttunutkin kulujen kasvuun? Inhimillisyydelle on tietenkin vaikeaa laittaa hintalappua.”

Tässä vastauksia:

“Tässä tiedoksenne vastine, joka lähti Kalevan yleisönosastokirjoitukseen. Vastaan Anne toisessa postissa kysymyksiisi. T. Mervi Koski

23.11.2020 

Vastaus yleisönosaston kirjoitukseen Kalevassa 21.11.2020 ”Vanhustenhoidon tila huolena” 

Oulun kaupungin vanhustenhuollon nykytila on kuuden suurimman kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Kuusikko-vertailun perusteella hyvä. Kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli Oulussa 16 % joulukuussa 2019, kun se vertailukunnissa keskimäärin oli 11 %. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2019 oli Oulussa 5,9 % selkeästi korkeampi kuin Kuusikossa keskimäärin (3,2 %). Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2019 oli 8,8 % (Kuusikko 8,0 %). Oulussa järjestetään vanhustenhuollon palveluita kattavasti ja ne ovat kustannuksiltaan Kuusikko kuntien toiseksi kalleimmat. 

Vanhuspalvelulaki ja vanhuspalveluiden laatusuositus korostavat kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa voidaan toteuttaa vain silloin kun se on lääketieteellisesti tai hyvän elämän jatkumisen kannalta perusteltua. Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030 Ikävoimainen Oulu painottaa seuraavia teemoja: välitämme ikääntyneistä, koti ja ympäristö sopivat ikääntyneelle, kodista lähdetään liikkeelle ja edistämme terveyttä ja hyvinvointia. 

Kotihoidon asiakkaana on vähän apua tarvitsevista asiakkaista tehostettua kotihoitoa saaviin asiakkaisiin. Kotihoidon työ edellyttää osaamista. Oulun kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisesta huolehditaan mm. ottamalla käyttöön osaamisen varmistamiseksi sähköinen perehdytys- ja oppimisalusta. Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2019 ovat vähentyneet 0.4 %. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. työyhteisön ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. Työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijälle.

Vuorohoidon kriteerien tarkentamisen tavoitteena on turvata lyhytaikaishoitopaikkojen varaaminen omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja näin huolehtia osaltaan omaishoitajien jaksamisesta. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, se on kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneiden ja ikääntyneiden omaishoidettavien kotona selviytymistä. Vuorohoidon kriteerien muutos tai päivätoiminnan vähentäminen eivät näy erikoissairaanhoidon päivystyskäytön lisääntymisenä tai sairaalahoidon lisääntymisenä. Lokakuun seurantatiedon mukaan yhteispäivystyksessä käyneiden yli 75 vuotiaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja päivystyksen kautta sairaalaan jatkohoitoon ohjautuneiden käytössä oli 9 sairaansijaa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Superin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtajan ja Tehyn ao 706 varapuheenjohtajan esittämä huoli vanhuspalveluiden osaavan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen ja yhteinen. Tehdyt ja suunnitellut muutokset palvelutoiminnassa ovat vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisia ja osaltaan varmistavat sitä, että Oulun vanhuspalvelut vastaavat vanhuspalveluita edellytettäviä laatuvaatimuksia. Hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut vaativat kehittämäistoimia ja muutoksia mutta muutokset aiheuttavat epävarmuutta, huhuja ja epäselvyyksiä. Siksi henkilöstön mukana olo ja sitoutuminen on ehdottoman tärkeää sekä muutosten hyvä johtaminen ja avoin viestintä.  Olen myös samaa mieltä, että henkilöstön osaamisesta on huolehdittava niin työntekijän itsensä kuin työnantajakin. Oulussa työskentelevät vanhustenhuollon ammattilaiset ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita. Tehdään yhdessä kaikkemme, että näin on jatkossakin. 

Ilman muutostilanteitakin rohkaisen työntekijöitä yhteiseen avoimeen keskusteluun työyhteisökokouksissa sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä niille suunnatuissa foorumeissa. Meillä kaikilla on sama päämäärä ja tavoite järjestää ja tuottaa oululaisille ikäihmisille hyvät ja laadukkaat vanhuspalvelut. 

Mervi Koski, vanhustyönjohtaja”

“Kiitos viestistäsi.Vastauksia esittämiisi kysymyksiin, vastineen kirjoitukseen lähetinkin jo aikaisemmin eli tämä viesti täydentää sitä. 

1. Meillä on käytössä kotihoidon resurssipooli josta paikataan sijaistarpeita eri kotihoito alueilla. Lisäksi käytössämme on Kuntarekryn sijaispalvelu sijaisten rekrytointiin. Sijaisten rekrytoiminen vie kuitenkin kotihoidon palveluesimiesten työaikaa ja sijaisten perehdyttäminen kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Perehdyttämiseen olemme ottamassa käyttöön sähköistä perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen alustaa.

2. Vuorohoidon kriteerien muutoksella on ensisijaisesti tarkoitus suunnata vuorohoitopaikkojen käyttö omaishoitajien lakisääteiseen ja harkinnanvaraisten vapaiden käyttämisen turvaamiseen. Omaishoitotilanteissa on asiakkaille nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävän on varmistaa kotona pärjääminen erilaisilla tukimuodoilla yksilöllisesti. Lisäksi teemme omaishoitajaliiton ja yhdistyksen kanssa säännöllistä yhteistyötä ja kehitämme omaishoitotilanteisiin suunnattua hoitoa ja palvelua.

3. Henkilöstön kanssa keskustellaan työyhteisökokouksissa suunnitteilla olevista muutoksista ja otetaan työntekijöitä mukaan erilaisiin työryhmiin, jotka on perutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosta työyksikössä. Mahdolliset muutokset käsitellään aina myös yhteistoimintalain näkökulmasta henkilöstötoimikunnassa.

4. Ulkoisen arvioinnin laskennallinen säästö ja sen pohjalta tarkennettu hyvinvoitipalveluiden arvio muutoksen taloudellisesta vaikutuksesta on vuositasolla 400 t/€. Arviossa on pyritty huomioimaan myös lisääntyvän kotihoidon tarve asiakkailla.” 

Näiden vastausten johdosta laitoin vielä seuraavan jatkokysymyksen:

“Tuohon ykköskysymykseen liittyen Oulun kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa vuosille 2022-23 on seuraavaa:

“Hoitotyön ammattilaisten (sairaan- ja lähihoitajat) mahdollisuutta keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin pyritään parantamaan lisäämällä hoiva-/lähiavustajien määrää erityisesti kotihoidossa sekä tarkentamalla työnjakoa avustavan henkilöstön ja ammattilaisten välillä. Avustava henkilöstö ottaisi jatkossa vastuun kotihoidon avustavista tehtävistä, jolloin hoitajien työpanos olisi mahdollista käyttää tehokkaammin asiakkaiden välittömään hoitoon. Tämän uskotaan lisäävän hoitotyön kiinnostavuutta (vetovoimaa) ja helpottavan henkilöstön saatavuutta.”

Edellinen kuulostaa järkevältä. Milloin tämä aiotaan toteuttaa ja miten?”

Tässä vastaus:

“Tulemme ensi vuoden aikana tekemään selvitystä henkilökunnan rakenteesta ja määrästä sekä siihen liittyen tehtäväkuvista eri palveluissa. Selvityksen tulos, johtopäätökset ja mahdolliset esitykset esitellään hyvinvointilautakunnalle. Tarkempaa aikataulua kuin vuosi 2021 asialla ei vielä ole. Osaltaan tätä samaa asiaa on tarkoitus ikäkehittämisohjelmassa tarkastella maakunnallisesti. Lisäksi meidän tulee huomioida STM:n ja Valviran kannanotot asiaan liittyen.”

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Oulussa etsitään taas säästöjä. Osa esitetyistä säästöistä on varsin kannattavia – toiset taas eivät.

Perusteltua on esimerkiksi kaupungin ja liikelaitosten hankkeiden vähentäminen. Kaupungin hankkeiden arvo on yli 50 miljoonaa euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus vaihtelee hankkeittain 10-70 % välillä. Perloconin ulkoisessa arvioinnissa hankkeiden yhteenlaskettu säästötavoite on 2.000.000 €. Hyvä! Lisäksi perusteltua on hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen, jonka säästötavoite on 3.000.000 €. Hyvä! Myös BusinessOulun toiminta tulee ehdottomasti läpivalaista säästö mielessä.

Sitten joihinkin julkisuudessa olleisiin säästöihin. Oulun kaupunginhallitus päätti 31.8. säästötoimenpiteenä lisätä ikäihmisten asumisessa välimuotoista asumismallia ja vähentää tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa. Välimuotoisella asumismallilla tarkoitetaan ei-ympärivuorokautista palveluasumista. Aivan vastuutonta! Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa on valtaosa muistisairaita. Mielestäni tehostettua palveluasumista pitäisi ennemminkin lisätä eikä vähentää. Sama koskee laitoshoitoa. 

Totuus on, että sote-palveluista on Oulussa viime vuosien saatossa säästetty jo  kymmeniä miljoonia. Sieltä ei enää ole säästettävää. Karrikoiden voidaan kysyä, kuinka monta asuntopaloa asetetaan kriteeriksi, jotta yksin kotonaan asuva muistisairas saa tehostetun palveluasumisen paikan.

Lisäksi hammashoidon vienti Oulunsalosta eli keskittäminen johtaa hammashoitoon pääsyn vaikeutumiseen ja lisäkuluihin korjaavien hoitojen lisääntyessä. Ja entä koululaisten hammashoito?! Vääjäämättä vanhemmille muodostuu kuljetuskustannuksia sekä työstä poissaoloja. Lisäksi päästöt lisääntyvät eli se siitä ilmastonmuutoksen torjunnasta! Ei hyvä!

Säästösyistä myös kolme kyläkoulua eli Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulut halutaan lakkauttaa, vaikka nyt olisi tuhannen taalan paikka ottaa koronan ja ihmisten maallemuutto innon kasvun myötä hyöty irti valmiista idyllisistä kylistä kyläkouluineen. Kyliä pitää alkaa yhtä innokkaasti täydennysrakentamaan kuin kanta-Ouluakin täydennysrakennetaan. 

Osittain kyläkoulujen lakkautuksia perustellaan väestöennusteilla, joiden mukaan koululaisten määrä olisi tulevaisuudessa laskemassa. Tätä on vaikea uskoa aiempien kokemustenkaan pohjalta. Vuonna 2018 väestöennusteiden mukaan lukiolaisten määrä oli muka Oulussa laskemassa tulevaisuudessa niin, että varsinkin reuna-alueiden lukioita haluttiin lopettaa. No, nyt vuonna 2020 lukiolaisten määrä on kuulemma väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa kasvamassa, joten kaikki lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaa. Onneks 2018 ei tehty päätöksiä väestöennusteiden mukaan. 

Näiden julkisuudessa olleiden säästöjen yhteenlaskettu summa olisi Perlaconin mukaan 1 240 000 €. Tästä on ikäihmisten yllä olevasta hoivasta säästön osuus 640 000 €, Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen 100 000 € sekä kyläkoulujen lopettaminen yhteensä 500 000 €. Jo pelkästään hankkeista ja hankinnoista säästäminen olisi yhteensä 5 000 000 €, mutta näistä ei mitään kuulu! 

Lopuksi haluan muistuttaa, että Oulussa Sinistä valtuustoryhmää ei ole otettu virallisesti mukaan säästöjen etsintään, joten tähän mennessä julkisuuteen tuodut säästölinjaukset eivät ole Sinisen valtuustoryhmän hyväksymiä.

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu

Lähde ehdolle kuntavaaleihin 2021!

Lähde ehdolle kuntavaaleihin 2021!

Olen ollut vaikuttamassa kuntapolitiikassa vuodesta 2008. Lähdin politiikkaan, kun pyydettiin kuntavaalien 2008 alla. Minut valittiin tuolloin Oulunsalon kunnanvaltuustoon. Tällä hetkellä olen kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Oulun kaupungissa. 

Edustan Sininen Tulevaisuus -puoluetta. Puolueita on Suomessa runsaasti, joista valita, jos puoluepolitiikka ja kuntatasolla vaikuttaminen kiinnostaa. Itse koen Sinisten arvomaailman itselleni ainoaksi vaihtoehdoksi. Onneksi tämä puolue Suomen puoluekentältä löytyy. Tuolta löydät Sinisistä tietoa: https://www.sininentulevaisuus.fi

Koska itse lähdin politiikkaan pyydettynä, PYYDÄN nyt sinua lähtemään mukaan vaikuttamaan oman kuntasi asioihin. Kuntavaalit 2021 ovat 18.4.2021. Meillä Sinisillä on toimintaa niin Pohjois-Pohjanmaan piiri- kuin kuntatasolla. Tulemme järjestämään yhdessä kuntavaalitapahtumia ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Olet tervetullut toimintaamme ja tuemme sinua kuntavaaliehdokkuutesi tiimoilta. Meillä on mukana toiminnassa lukuisia kokeneita kuntatasonkin vaikuttajia, joilta saat tietoa ja tukea ehdokkuutesi hyväksi. Yksin ei siis tarvitse kuntavaalikiemuroita pohtia.

Jos asuinkuntasi on Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja olet halukas ryhtyä toimimaan kuntasi ja kanssakuntalaistesi hyväksi täytä tällä sivulla https://www.pohjois-pohjanmaansiniset.fi oleva kaavake ja paina lähetä painiketta. Siitä se lähtee! Lämpimästi Tervetuloa mukavaan porukkaamme 💙

Kiertokaaren tulee aloittaa maksuton muovin keräys

Kiertokaaren tulee aloittaa maksuton muovin keräys

Rinki-ekopisteiden muovin keräyskontit eivät houkuttele kierrättämään muovia. Konteissa ylhäällä olevasta kapeasta suuaukosta käsin tapahtuva muovin lataus on hankalaa, hidasta ja vaarallista. Kierrättämisen tulisi olla helppoa, nopeaa ja turvallista, jotta se houkuttelisi kierrättämään.

Tällä hetkellä Ruskon jätekeskukseen vietäessä kaikki muovi on maksullista sekajätettä. Edellisen johdosta jätin 15.6. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Ruskon jätekeskuksessa aloitetaan maksuton muovin keräys Oivapisteelle mahdollisimman käyttäjäystävällisesti esimerkiksi molokkiin.

Anne Snellman

FT, valtuutettu (sin.)

Oulu