Pohjois-Pohjanmaan koronatilanne on huolestettuva. Koronapandemiassa paras tae välttää joutumasta tehohoitoon on ottaa tarjolla olevat ilmaiset koronarokotteet. Näin suojataan ei vaan itseä vaan myös muita ihmisiä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman korkea rokotuskattavuus, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää, ja jotta koronasta joskus päästään eroon. Muun muassa Oulun kaupungin sivuilta löytyy ajantasainen ohjeistus rokotteiden otosta.

Koronapandemia on lisännyt entisestään mielenterveys- ja päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalveluita pitää kehittää siten, että niihin pääsee sujuvasti oikea-aikaisesti ilman viivettä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat taakka ei vain ongelmista kärsiville vaan myös heidän omaisilleen. Apua, tukea ja neuvontaa tarvitsevat usein siis myös omaiset.
Lisäksi lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien tulee saada apua ja tukea viipymättä.

Suomessa on vallinnut jo vuosia hoitajapula, joka on nyt havaittu konkreettissesti koronapandemian keskellä. Hoitajapulaan on useita syitä. Pääsyynä on hoiva-alan matala palkkaus. Hoitajien palkat pitää korottaa vastaamaan työn vastuuta ja vaativuutta. Lisäksi sote-alan opiskelijoille on alettava  maksamaan harjoitteluista palkkaa kuten muiden alojen opiskelijoille.

Palkkauksen korjaamisen lisäksi tarvitaan riittävä hoitajamitoitus myös kotihoitoon. Marinin hallitus antoi joulukuussa 2021 esityksen vanhuspalvelulain kakkosvaiheesta, jossa ei ole kotihoitoon esitetty hoitajamitoitusta. Miten taataan riittävä hoitajamäärä kotihoidossa, jos sitä ei lakiin kirjata?! Ei mitenkään. Uhkana on, että hoitajat siirtyvät esimerkiksi tehostetun palveluasumisen puolelle, jonne laki turvaa riittävän hoitajamitoituksen. Lakiin kirjattu kotihoidon riittävä hoitajamitoitus on ainoa keino taata riittävä hoitajien määrä myös kotihoidossa.

Hoitajapulan korjaamisessa keskeistä on myös töiden eriyttäminen siten, että hoitajat hoitavat ja erikseen palkattu tukihenkilöstö kokkaa, siivoaa ja pyykkää. Sote-henkilöstön työhyvinvointiin tulee panostaa.

Valtakunnallinen linjaus siitä, että yli 75-vuotiaista 92% tulee asua kotona, on osoittautunut kestämättömäksi. Tällä hetkellä omassa kotonaan joutuu asumaan paljon muun muassa muistisairaita, joille parempi paikka asua olisi tehostettu palveluasuminen tai laitos. Näitä yksiköitä on hälyttävästi vähennetty, jota olen aiemmin Oulun kaupunginvaltuutettuna vastustanut. Tuota valtakunnan linjausta pitää muuttaa siten, että ikäihmiset pääsevät turvallisesti asumaan valvotusti, kun aika on. Eritasoisia ikäihmisten palveluasumisen yksiköitä tulee rakentaa lisää, jotta ikäihmiset saavat arvokkaan vanhuuden ja heidän omaisensa voivat nukkua yönsä levollisesti tietäen, että oma ikäihminen on turvassa.

Läheisistään huolehtiville omaishoitajille pitää osoittaa enemmän arvostusta ja heitä on tuettava paremmin. Lisäksi tulee lisätä omaishoitajien vapaapäiviä sekä varmistaa turvallisen sijaishoidon saatavuus ja laatu.

Yhdenvertaiset vammaispalvelut on myöskin turvattava koko maassa. Vammaisten oikeusturvan on toteuduttava yhdenvertaisesti sote-palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.

Anne Snellman
FT, sairaanhoitaja
aluevaaliehdokas nro 407 (sin.)
Oulu