Kategoria: Uncategorized

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry piti syyskokouksensa 4.10.2020 Oulussa. Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat. Puheenjohtajana jatkaa Jari Pirinen Oulusta ja hallituksen jäseniksi tulivat nimetyiksi Vaili Jämsä-Uusitalo Oulusta (- ), Paula Juka Muhokselta ( Mari Juka Muhos), Petteri Juka Muhos (Petri Holm Muhos ), Toivo Kinnunen Tyrnävä ( Mirja Viinala Haapavesi ), Pirkko Mattila Muhos ( Marjukka Pirinen Oulu ), Anne Snellman Oulu ( Maija Piippo Oulu ), Riku Syrjälä Oulu ( Jouko Heino Muhos ), Jarmo Viinala Haapavesi ( Sari Vatjus Haapavesi ).

Yhdistys antoi samalla julkaisuvapaan julkilausuman.

Pohjois-Pohjaanmaalla on työttömiä työnhakijoita 6000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pohjois-Pohjanmaan Siniset ovat huolissaan työttömyyden kasvusta ja koronaviruksen aiheuttamista ongelmista yrittäjille. Uuden yrityksen perustaminen on kalliimpaa kuin jo perustetun yrityksen ylläpitäminen. Kuntien taloudellinen asema on heikko koronan vuoksi työttömyyden sekä lomautusten vähentäessä verotuloja. Tässä tilanteessa on valtion luovuttava kuntien Kelalle työttömyyden perusteella maksettavasta pitkäaikaiistyöttömien työmarkkinatuesta kuntien lainataakan keventämiseksi.

Netti ja ikäihmiset

Netti ja ikäihmiset

Monet ikäihmiset eivät edelleenkään pysty asioimaan nettiin siirretyissä palveluissa joko netin puuttumisen vuoksi tai sen käytön vaikeuden vuoksi. Vaikka tarjolla on opastusta seniori-ikäisille joissakin opistoissa ja vastaavissa yhteisöissä, on useilla yksin ja kaksinkin asuvilla vaikeuksia osaamisessa ja pelkotiloja tietojensa leviämisestä juuri osaamattomuuden vuoksi. Kun tietokone puuttuu, jää monet asiat, kuten pankkiasiat ja vastaavat myös liikuntarajoitteisilla, muistisairailla ja heikkokuntoisilla senioreilla valtakirjoilla toimiville sukulaisille tai jonkun muun henkilön toimitettavaksi. Kotiin annettujen palvelujen oheen olisi saatava selkeä opastus tälle väestöryhmälle netin peruskäyttöön tärkeimmissä asioissa. Ellei asiakas omista nettiä, olisi saatava aikaan viranomaisten hyväksymän ja valvoman palveluavustajan mukana kulkeva turvallinen asiakaskäyttöön tarkoitettu nettiyhteys ja siihen suojattu käyttöjärjestelmä, jolla kotona asuva ikäihminen voisi tarvittaessa opastetusti toimittaa tarvitsemansa asiat hänelle luoduilla verkkotunnuksilla ja salasanoilla. Tässä asiassa olisi tehtävä nopeaa yhteistyötä eri viranomaistahojen, palveluntarjoajien ja omaisistaan huolta kantavien kesken, sillä jokaisella kansalaisellamme on oltava mahdollisuus tasavertaisesti hoitaa asiansa nykyisin vaaditulla tavalla.

Jari Pirinen Oulu

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Olemme menneinä vuosikymmeninä saaneet rakentaa maastamme hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä on tapahtunut suomalaisen sitkeyden ja yritteliäisyyden ahkeruudella ja työllä. Missä on itsenäisen yrittämisen vapaus ja työn oikeus elämisen turvan perustaksi.

Kuitenkin maailmatalouden lamat ovat vaikuttaneet myös suomen talouteen. Niinpä 2008 finanssikriisin jälkeen ei maamme talous lähtenyt kasvuun muun euroopan tavoin. Jäimme paikoilleen pysähtyneisyyden tilaan ja yhteiskuntarakenteemme seurauksena aloimme velkaantua nopeaan tahtiin.

Edellin Sipilän hallitus, missä Siniset oli mukana lähti rohkeasti laittamaan suomen taloutta kuntoon ja katkaisemaan jatkuvaa velkaantumista. Vaikka sinisiä moititaan työttömien kurittamisesta, saatiin työllisyys nostettua yli 72%. Samoin maamme talous lähti kasvun uralle ja valtion kassaan saatiin Sipilän hallituksen aikana 6 mrd. puskuri tulevaisuutta varten.

Tämän jälkeen eduskuntavaalien tuloksen perusteella maahamme muodostettiin uusi ns. vihervasemmiston hallitus, jossa yhtenä takuumiehenä on myös keskusta. Hallitusohejlma laadittiin alusta alkaen hyvin löysälle rahan käytölle, mitä osoittaa se että puoluetuki korotettiin ensimmäiseen talousarvioon ja ministerien ja kansanedustajien palkat nostettiin takaisin edellisen hallituksen leikkauksien jälkeen. Tulee myös muistaa, että Siniset eivät ole milloinkaan saaneet euroakaan puoluetukea. Olihan vaalitaistelun aikana luvattu kansalle kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, kun äänestät hallitukseen tulleita puolueita. Mutta kuten on nähty on vappusataset ja muut lupaukset kuivuneet ja haihtuneet savuna ilmaan. Sitä vastoin hallitus on käynyt työn ja yrittämisen alas ajonn, mikä näyttää erityisesti vihreille olevan tärkein päämäärä hallituksen poliiittisten virkanimitysten lisäksi.

Kuntatalouden heikko taloudellinen tila on pakottanut kuntia karsimaan palveluita yhtenä näistä on mm. kyläkoulujen sulkeminen sekä vanhuspalveluiden karsiminen, eihän hoitaja mitoitukseenkaan ole varoja millä ne kustannetaan.

Juuri olemme saaneet kuulla yritysten suurista lomautuksista tai tehtaiden sulkemisista, mutta tämä ei näytä hallitusta hetkauttavan. Ei myökään korona bandemian tuoma raju velan kasvu, vaikka reilu vuosi sitten tehdyllä hallitusohjelmalta on pohja pudonnut pois.

Sinisten päämääränä on rakentaa suomesta turvallista yhteiskuntaa, missä perheet voivat työn ja yrittämisen kautta luoda talouden turvaa. Samalla luodaan perusta koko suomen asuttuna pitämiselle, missä kylillä asuvat voivat laittaa lapset kotoiseen ja idylliseen ja turvalliseen lähikouluun. Samalla myös luonto on lähellä. Koska Siniset eivät ole edustettuna eduskunnassa, joudumme ajamaan puolueohjellmaan sisältyviä tavoitteita kunta tasolla missä on sinisiä valtuutettuja. Tällöin palveluiden yllä pitäminen eri ikä ryhmien tarpeisiin on tärkein tehtävä työssämme.

Jarmo Viinala

Pohjois.Pohjanmaan Siniset vpj.
Haapaveden Kaupunginvaltuutettu

Kuunteluoppilaasta kuntapäättäjäksi

Kuunteluoppilaasta kuntapäättäjäksi

Lähestyvät kuntavaalit ovat jo kynnyksellä ja ehdokashaku on käynnistynyt puoluekentällä vaihtelevalla tavalla vallitsevista olosuhteista johtuen. Läheskään kaikkia kansalaisiamme ei edes kiinnosta mitä omassa kunnassa tai kaupungissa tapahtuu ja mistä rahoitus julkisille palveluille ja infraan saadaan koottua. On totuttu siihen, että toimeen kuitenkin tullaan tavalla taikka toisella, jos ei omin kustannuksin, niin yhteiskunnan varoin.

Varttuneempi väestönosa on yleensä valveutuneempi siitä mihin yhteiset varat käytetään, koska kokemusperäistä tietoa on karttunut elämän varella jälkipolvia enemmän. Toisaalta aika usein kuulee ikääntyneimpien kanssa keskustellessa todettavan, että kun ei nyt enää mitään isompaa muutosta tulisi mihinkään asiaan omana elinaikanani, niin nuoret tehkööt sitten mitä haluavat, kun meistä aika jättää. Tiettyä viisautta niissäkin ajatuksissa tietenkin on, sillä maailma on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana todella hurjasti ja edelleen vauhtia tulee lisää.

Nuorempi väestönosa on saanut syntyä vallitsevaan digiyhteiskuntaan, joten heillä lienee ajatuksetkin toisella tasolla kuin varttuneemmalla väestönosalla. Kehitystä ei kuitenkaan voida pysäyttää, mutta sen kulkuun ja suuntaan toki voidaan vaikuttaa. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että yhteiskunnallisia asioita olisi päättämässä vaihtuvainen joukko eri-ikäisiä kuntapäättäjiä. On lukuisia esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kunnissa ja kaupungeissa, joissa samat päättäjät istuvat useita vuosikymmeniä turvalliseksi kokemassaan päätöksentekoelimissä jarruttaen ja siirtäen edistyksellistä toimintaa omien tuntemustensa tai poliittisen yhteisönsä pohjalta, unohtaen yhteisen hyvän. Mielestäni kuntapäättäjänä saisi olla yhtäjaksoisesti maksimissaan viisi vaalikautta eli kaksikymmentä vuotta. Vähemmässäkin ajassa lupaukset ja näytöt voi lunastaa ja antaa tilaa uusille kokelaille uusine innovaatioineen. Kunnissa päätetään kuntalaisilta veroina sekä palvelu-ja lupamaksuina kerättyjen varojen kohdentamisesta lakisääteisesti kuntien eri toimialoille, joten sen luulisi kiinnostavan jokaista ääänioikeuden saavuttanutta ja sen kynnyksellä olevaa kuntalaista.

Puolueet hakevat nyt uusia ehdokkaita ja toivottavaa olisi, että äänivaltaiset kuntalaiset ikään katsomatta kiinnostuisivat ja hakeutuisivat ehdokkaiksi kaikkiin niihin puolueisiin, joissa edistyksellistä ja uudistusmielistä konservatismiä vaalitaan ja pyritään toteuttamaan. Siniset tarjoavat uusille kasvoille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa kehittämiseen sellaiseksi yhteisöksi, joissa vastuuta ei siirretä tiukankaan paikan tullen ja oikeudet sekä turvallisuus toteutuvat elinolojemme vahvistamiseksi. Ei ole niin hasssua ideaa hyvinvoinnin lisäämiseksi, etteikö se jo sellaisenaan olisi toteuttamiskelpoinen tai etteikö siitä jalostuisi sellaisen käyttökelpoinen tapa tai toimintamalli, jolla yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus kuntalaisten keskuudessa vahvistuisi entisestään oleellisesti. Arvoisa nuori, työikäinen tai eläkeläinen, älä jää kuunteluoppilaaksi, vaan ota ja rohkaise mielesi ja toteuta määrätietoista ja kauaskantoista kuntapolitiikka oman kuntasi elinvoiman kohentamiseksi yhdessä meidän kanssamme. Ovi on auki, astu sisään.

Jari Pirinen Oulu

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö muokkaa elinympäristöämme kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tuhoksemme koituva kehitys olisi voitava katkaista maailmanlaajuisella yhteistyöllä kaikkien kansakuntien kesken. Usein vähättelemme ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua ja pidämme sitä suurvaltojen ja ylikansoittuneiden maiden ongelmana. Alitajunnassamme tiedämme sen koskevan myös meitä. Siksi Suomen on oltava mukana niissä kansainvälisissä neuvotteluissa, joissa haetaan ratkaisuja näihin ongelmiin.

Maapallon väkiluku on tänä vuonna jo 7,8 miljardia asukasta ja kasvu jatkuu noin 80 miljoonan asukkaan vuosivauhtia. Ennusteen mukaan vuonna 2050 väestömäärä olisi jo noin 9,7 miljardia, joten tiedämme jokseenkin varmasti, että tulevaisuus synkkenee ihmiskunnalle, ellei tätä epäsuotuisaa kehitystä saada katkaistua. Maapallon asukastiheys on nyt noin 60 asukasta neliökilometrille ja maanosista tiheimmin asuttu on Aasia, jossa asukastiheys on 150 asukasta neliökilometrille. Harvinta asutus on Oseanissa eli Australiassa ja Uudessa-Seelannissa jossa luku on vain 5 asukasta neliökilometrillä. Euroopassa keskimääräinen luku on 33 ja meillä Suomessa luku on 15 asukasta neliökilometrillä. Vaikka joissakin maissa ylikansoittuminen on suurin ongelma, meillä Suomessa kärsitään asukaspulasta. Kun Suomessa syntyi vuosina 1945-1949 yli 100 000 lasta vuodessa, nyt heitä syntyy alle puolet tuosta määrästä. Jotakin on siis tehtävä, sillä huoltosuhteemme heikkenee suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta.

Kun visioidaan vuotta 2050, pitäisi asukasmäärämme kasvulle asettaa tavoite 8-10 miljoonaa ja toteutus siten, että kansallinen identiteettimme ei siitä kasvusta kärsi. Miten se sitten onnistuisi, siihen olisi löydettävä keinot. Me Siniset lähdemme liikkeelle maaseudun uudelleen asuttamisesta, sillä nykyteknologia sallii sen, että työn ei tarvitse olla sidottu vain yhteen paikkaan siinä määrin kuin on totuttu. Digiaika ja etatyö tuo mahdollisuuden asua maaseudulla, missä riittää elintilaa ja liitännäiselinkeinoja turvallisessa kasvuympäristössä, jolloin perheiden perustamisen este ainakin elintilan ahtauden osalta poistuu. Tämä on vain yksi keino ja uutta visioidaan koko ajan.

Puolueemme on uudistumielistä konservatismiä edistävä liike, joten kaikilla meidän jäsenillämme on mahdollisuus osallistua visioimaan ja toteuttamaan niitä toimia, joilla yhteiskuntamme kasvaa ja kehittyy väestöpohjaltaan yhä vastuullisemmaksi ja talouden osalta vauraammaksi valtioksi, jolloin voimme osallistua yhteisvastuulliseen toimintaan maapallon pelastamiseksi heikentämättä statustamme hyvinvointivaltiona. Vuoden 2021 kuntavaaleista se lähtee, sillä valtuustoissa tarvitaan jatkossa muitakin kuin kehityksen jarruna olijoita.

Jari Pirinen

Puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ottivat kantaa koronapandemian jälkihoitoon

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ottivat kantaa koronapandemian jälkihoitoon

Pohjois-Pohjanmaan Siniset kokoustivat sähköpostin välityksellä maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Yhdistys kantaa huolta pandemian aiheuttaneen koronaviruksen vaikutuksista yhteiskuntamme terveydenhuoltoon sekä yleisesti kansantalouteemme. Tilanteessa, jossa valtio joutuu ottamaan pandemian kerrannaisvaikutuksien vuoksi uutta velkaa useita miljardeja, Pohjois-Pohjanmaan Siniset katsovat, että samassa yhteydessä voisi olla järkevää ottaa lähes nollakorkoista investointivelkaa myös maamme tie-ja rataverkoston korjausvajeen ja uudistustarpeen kuntoon saattamiseksi täydessä laajuudessa. Näillä toimilla edistettäisiin työllisyyttä ja talouden rattaiden uudelleen käynnistymistä. Koronapandemian jälkeen alkavat massiiviset säästötoimet valtiontaloudessa ja pelkona on näiden infrahankkeiden viivästyminen ja korjausvajeen kasvu entisestään.

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry