Blogit

Kylmää politiikkaa Oulussa

Kylmää politiikkaa Oulussa

Vuosi 2020 oli niin Oululle kuin koko maailmalle poikkeuksellinen vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi. Edellisen lisäksi Oulun kuntapolitiikkaa on haastanut edelleen iänikuinen pyrkimys säästää keinoja kaihtamatta. Surullisenkuuluisa, valtakunnallistakin huomiota saanut Perlaconin lista on kiertänyt päättäjien pöydissä. Oulun Sinistä valtuustoryhmää ei näihin Perlaconin säästölistan mukaisiin koritus -kokouksiin ole virallisesti otettu mukaan, joten emme ole ”korituksia” myöskään hyväksyneet. Valitettavasti usein mainitaan, että nämä ”koritukset” eli säästölinjaukset ovat yhteisesti sovittu Oulun valtuustoryhmien kesken. Tämä ei siis pidä paikkaansa.

Kuten tavallista monet nytkin syksyn aikana ylösnostetuista säästökohteista ovat olleet kestosuosikkeja säästöiksi. Tällainen oli esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisä eli Oulu-lisä. Kyse on 80 eurosta, joka maksetaan perheen nuorimmasta alle 18 kuukauden ikäisestä lapsesta. Oulun Sinisen valtuustoryhmän mielestä Oulu-lisä on hyvin kohdennettua tukea, jonka poisto lisää muun muassa lapsiperheiden syrjäytymistä.

Oulun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti 14.9.20, että Oulu-lisästä luovutaan 1.3.21 lähtien. Tämän jälkeen Oulu-lisän jatko tuotiin Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätettäväksi. Vastustin ainoana 27.10. Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa Oulu-lisän poistoa. Muutosesitystäni ei kannatettu. Jätin eriävän mielipiteen päätökseen.

Viimeinen mahdollisuus puolustaa Oulu-lisää oli Oulun kaupungin talousarvion 2021 ja -suunnitelman 2022-2023 käsittelyn yhteydessä. Täten Oulun Sininen valtuustoryhmä teki ainoana Oulun valtuustoryhmänä Oulu-lisän puolesta muutosesityksen talousarvioon. Ansiostamme Oulu-lisän jatkon puolesta äänestettiin 7.12. Oulun kaupunginvaltuustossa. Äänestystulos oli 64-3. Oulu-lisän jatkon kannalla oli allekirjoittaneen lisäksi ainoastaan Kristillisdemokraattien valtuutettu sekä yksi keskustalainen valtuutettu. Eli valitettavasti hävisimme taiston Oulu-lisästä. Jätin eriävän mielipiteen.

Lisäksi vieläkään Oulu ei ole yhtenäinen, vaikka uusi Oulu aloitti jo vuoden 2013 alusta. Eikä ole ihme. Edelleen puuhataan reuna-alueiden palveluiden lopettamisia säästösyistä siirtämällä eli keskittämällä palveluita kanta-Ouluun. Näin ei voi jatkua, jos halutaan rakentaa yhtenäinen Oulu. Tällä hetkellä liipasimella on taas Oulunsalon hammashoitola.

Sinisen valtuustoryhmän mielestä Oulunsalon hammashoito on hyvä järjestää edelleen Oulunsalossa. Edellisen johdosta esitimme ainoana valtuustoryhmänä muutosesityksen Oulunsalon hammashoitolan jatkon puolesta Oulun kaupungin talousarvioon. Ansiostamme Oulunsalon hammashoitolan puolesta äänestettiin 7.12. Oulun kaupunginvaltuustossa. Äänestystulos oli 45-20. Eli valitettavasti hävisimme taiston Oulunsalon hammashoitolan puolesta. Jätin eriävän mielipiteen. 

Oulunsalon hammashoitolan kohtaloa ei onneksi ole vielä sinetöity kokonaan, sillä asian päättää lopullisesti Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta. Se milloin tämä tapahtuu, jää nähtäväksi. Todennäköisesti lähestyvät kuntavaalit siirtävät päätöksen yli vaalien.

Niin Oulu-lisästä kuin Oulunsalon hammashoitolastakaan ei olisi tarvinnut aloittaa säästökeskustelua, jos kaupunginjohtajan pohjaesitys veroprosentin nostosta yhdellä prosentilla olisi toteutunut. Sen sijaan lähinnä Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten valtuutettujen takia veroprosenttia nostettiin vain puolella prosentilla johtaen noin 15 miljoonan euron tulojen menetykseen kaupungin kassasta. Siniset kannattivat kyseisessä äänestyksessä veroprosentin nostoa yhdellä prosentilla. Mielestämme juustohöyläämisen ja toisaalta lisävelanoton tie saisi jo päättyä. Mutta nyt sen sijaan kuntalaiset menettävät palveluita ja tukia kuten Oulu-lisän. 

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu

Kohti kotiäidin palkkaa

Kohti kotiäidin palkkaa

Yhteiskuntamme on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisten vuosikymmenten aikana ja pääosin positiiviseen suuntaan. Teknologian huima edistyminen on tuonut helpotusta arjen ruutiineihin, helpottanut työtehtäviä, parantanut palveluja sekä lisännyt tietoisuutta elinolojemme ja tarpeidemme tyydyttämiseksi. Kaikkea näistä hienouksista emme edes tiedosta, emmekä niitä välttämättä tarvitse, sillä elämämme ei ole pelkkää teknologiaa.

Jotakin on ollut kuitenkin menossa pieleen jo pitemmän aikaa kiireiseksi muodostuneessa elämänrytmissämme. Monilla aikuisiän saavuttaneilla ei riitä aikaa muuhun kuin nopeasti muuttuviin työtehtäviin, omiin harrastuksiin ja someyhteisöissä sukkulointiin, toiset taas eristäytyvät omiin poteroihinsa, joista heitä ei saada hyötykäyttöön yhteiskuntamme vahvistamiseksi. Älylaitteet ovat osaltaan tehneet tehtävänsä. Monet perheet jäävät perustamatta ja monissa perheissä lapset joutuvat toissijaiseksi pelinappuloiksi ja tulonlähteiksi niille, jotka tämän kehityksen tiedostavat ja sitä ruokkivat.

Kasvatusvastuun tietoinen ja laajasti hyväksytty siirto kodin ulkopuolisille tahoille tuo työtä niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille, mutta onko sen vaikutuksia todellisuudessa tutkittu riittävästi, koska yhä useammalla lapsella on keskittymisvaikeuksia elämänkaarensa alkumetreiltä lähtien. Jos parivuotias lapsi on herätetty kesken yöunien ja istutettu pyöräntarakalle aamu kuudelta, viety tarhaan / hoitopaikkaan ja haettu iltapäivällä tai alkuillasta oman työpäivän uuvuttamana kotiin, niin olisi kohtuullista miettiä lapsen ajatusmaailman kehittymistä suhteessa kotihoitoon. En väitä, että sopeuttaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen olisi huono asia, mutta se mikä sopii toiselle, niin se voi silti vahingoittaa toista. Päiväkerhoissa tai tarhoissa ei opita pelkästään hyvää sosiaalista kanssakäymistä, vaan siellä mahdollistetaan myös toisenlainen käytösmalli.

Useimmille äideille käytäntö lapsen viemisestä päivähoitoon on pakonsanelemaa taloudellisin perustein. Koska kaikilla naisilla lähtökohdat aikuisiän saapuessa eivät ole samanlaiset, on ymmärrettävää se, että perheen perustaminen on niin suuri riski, että sitä ei haluta ottaa. Ei vaikka haaveena olisikin oma jälkikasvu ja heistä hellä huolenpito aikuisikään saakka. Syitä on monia, kuten omat kokemukset lapsuusajasta, fysiologiset ja biologiset tekijät ja lukuisat muut syyt. Toisilla on taas lähtökohdat optimaaliset koulutuksen ja työtehtävien ohella ja heillä on varaa ostaa tuloillaan ne askelmerkit lapsille, joita jokainen äiti ja äiteyttä harkitseva toivoisi omalle lapselleen.

Kun maassamme on yleisen mittapuun mukaan tarjolla huippukoulutusta niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, niin voisi olettaa, että gradun ja väitöskirjan tekijöille on otollinen aihe tutkia vaihtoehdot syntyvyyden kohentamiseen kansallisella tasolla. Olisi mielenkiintoista tietää se, että miten kotiäidin palkka, joka voisi koostua esimerkiksi lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja vaikkapa takuueläkettä vastaavasta summasta yhteinäisenä eläkettä kartuttavana tulona, vaikuttaisi lasten ja vanhempien terveyteen, työllisyyteen ja kokonaisuudessaan kansantalouteemme. Yhteiskuntamme ei pärjää tällä väkimäärällä ja luonnollisin tapa kasvattaa väkimääräämme on sinisten ajama kansallinen perhepolitiikka, jonka sisällön tulee olla suurin kansallinen investointi tulevaisuutemme turvaamiseksi. Kotiäidin palkka on tutkimisen arvoinen asia, eikä vähiten lapsen ja äidin näkökulmasta.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Oulussa harkitaan kadunvarsien vaalimainostelineistä luopumista

Oulussa harkitaan kadunvarsien vaalimainostelineistä luopumista

Jätin 24.2.2020 Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitin Oulun Sinisen valtuustoryhmän puolesta, että Oulun tulisi luopua kadunvarsien vaalimainostelineistä. Oulun keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 15.12.2020 antanut aloitteeseen lievästi positiivisen vastauksen. 

Ote vastauksesta: ”Aloitteessa esitetty tapa vaalikampanjoinnin tukemisesta on toteuttamiskelpoinen ja vaihtoehto perinteiselle ulkomainonnalle. Keskusvaalilauta selvittää ennen kevään kuntavaalien kampanjoinnin aloittamista puolueiden näkemyksen vaalimainostelineiden tarpeellisuudesta, niiden määrästä ja vaihtoehtoisista tavoista tukea vaalikampanjointia.”

Alla koko Oulun keskusvaalilautakunnan vastaus: 

”Aloite

Perusteluna aloitteelle nostan esille vaalimainostelineissä oleviin vaalimainoksiin kohdistuvan toistuvan ilkivallan ja telineiden rikkomisen, josta aiheutuu taloudellisia kuluja niin kaupungille kuin puoluejärjestöille ja valitsijayhdistyksille. Telineistä luopuminen vähentää myös turhaa autoilua, kun ympäri laajaa kaupunkialuetta sijoitettavia telineitä ei tarvitse asentaa ja purkaa sekä käydä päivittäin korjaamassa miltään osin. Näin torjutaan ilmastonmuutosta.

Äänestäjät ovat suurelta osin siirtyneet jo muutenkin käyttämään nykyaikaisempia valintaperusteita someyhteisöissä perinteisen kadunvarsitelineissä olevan ehdokaskuvan perusteella äänestämisen sijaan, joten Oulun on aika elää tässäkin asiassa tätä päivää eilisen sijaan.

Täten esitän, että Oulun kaupunki luopuu jo seuraaviin vuoden 2021 kuntavaaleihin mennessä perinteisistä vaalimainostelineistä ja niiden sijoittelusta koko kaupungin alueella. Vaihtoehtona voisi olla ehdokaslistojen julkaiseminen kaupungin toimesta samoissa lehdissä, joissa virallinen vaaleista ilmoittaminen tapahtuu mukaan lukien joku ilmaisjakelulehti sekä sen ohella nykyaikaiseen tapaan digitalisaatiota hyödyntäen kaupungin omilla verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Nykytilanne

Oulun kaupunki/keskusvaalilautakunta osallistuu puolueiden vaalikampanjoiden tukemiseen asettamalla katujen ja teiden varsille vaalimainostelineitä. Viime vaaleissa telinepaikkoja oli 25 kappaletta. Telineissä on vaalimainostaulupaikkoja vaaleista riippuen 10 – 20 kappaletta. Sisäisen laskutuksen mukaiset kustannukset telineiden asentamisesta ja ylläpidosta ovat noin 20 000 euroa/vaalit. Puolueiden ja muiden ehdokkaita asettaneiden tehtävänä on hankkia vaalimainoksilleen taustalevyt ja mainosten asettaminen telineisiin.

Viimeisten vuosien aikana vaalimainostelineiden määrää on vähennetty merkittävästi. Tällä hetkellä vaalimainostelineitä on sijoitettu 25 paikkaan. Telineiden sijoittelussa lähtökohtana on ollut, että Oulun kaupungin jokaiselle suuralueelle sijoitetaan yksi teline. Poikkeuksena on keskustan suuralue, jossa on 4 paikkaa ja Kaijonharju, jossa on 2 paikkaa. Esimerkiksi vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalimainostelineitä asetettiin yhteensä 47 paikkaan.

Vaalimainospaikkojen tarjoaminen ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä, joten kunta voi vapaasti päättää, tarjoaako ja minkä verran telinepaikkoja. Mikäli kunta tarjoaa mahdollisuuden vaalimainontaan, on kaikkia ehdokkaita kohdeltava tasapuolisesti.

Vaihtoehtoiset tavat tukea vaalikampanjointia

Aloitteessa esitetyt perustelut vaalimainostelineistä luopumiselle ovat suurelta osin paikkansa pitäviä. On todennäköistä, että vaalimainostaulujen merkitys äänestyskäyttäytymiseen ja äänestysaktiivisuuteen on hyvin vähäinen. Tiedon jakaminen sähköisessä ja myös printtimediassa on tänä päivänä vaikuttavampi tapa lähestyä äänestäjiä. Aiemmin puolueiden edustajilta saadun palautteen perusteella myös perinteisille vaalimainostelineille on ollut edelleen kannatusta eikä niistä ole ollut valmiutta luopua kokonaan.

Aloitteessa esitetty tapa vaalikampanjoinnin tukemisesta on toteuttamiskelpoinen ja vaihtoehto perinteiselle ulkomainonnalle. Keskusvaalilauta selvittää ennen kevään kuntavaalien kampanjoinnin aloittamista puolueiden näkemyksen vaalimainostelineiden tarpeellisuudesta, niiden määrästä ja vaihtoehtoisista tavoista tukea vaalikampanjointia.”

Sinisten erkaantumisesta omaksi puolueeksi

Sinisten erkaantumisesta omaksi puolueeksi

On yhä vielä ihmisiä, jotka eivät tunnista sinisten ja nykypersujen eroavaisuuden syitä ja perusteita eli sitä miksi perussuomalaiset hajosivat heti Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen 2017. Vallalla on käsitys, että silloiset perussuomalaisista eronneet ministerit olisivat ajaneet vain omaa etuaan saadakseen säilyttää ministeripaikkansa. Mutta entäpä ne muut kansanedustajat ja silloinen eduskunnan puhemies, jotka lähtivät ministeriviisikon ohessa perustaen oman eduskuntaryhmän tietäen ja hyväksyen mahdolliset seuraukset. Persujen puoluejohdon muutoksen seurauksena muuttui puolueen arvopohja siinä määrin, että uuden puoluejohdon ideologia ei vastaa enää sitä ajatusmaailmaa, jonka eteen muun muassa Perussuomalaiset puoleen perustaneet ja puolueesta eronneet kansanedustajat sekä osa kenttäväestä ovat työtänsä tehneet.

Käenpoikasina persuihin pesiytyneet tekivät Jyväskylän puoluekokoukseen sellaisen ryntäyksen, jollaista silloinen puoluejohto ei osannut ehkä ennakoida, eikä uskonut niin tapahtuvan. Suosiostaan jäsenistön keskuudessa otettu Jussi Halla-aho nousi monelle silloiselle puolueen jäsenelle yllätykseksi puheenjohtajaksi ja vei valinnallaan tietoisesti persut ulos hallituksesta. Asia sinetöitiin paikalla olleiden Halla-ahon kannattajien toimesta siten, että puolueen varapuheenjohtajistoon ei valittu edes silloista puolustusministeri Jussi Niinistöä. Sittemin Halla-ahon taakse asettuneet persut ovat esittäneet marttyyreja uskottelemalla ymmärtämättömille, että persut on heitetty ulos hallituksesta, vaikka juuri se oli Halla-aholaisten tavoite.

Soinin johdolla persujen pitkäaikainen tavoite oli päästä vaikuttamaan konkreettisesti hallituksesta käsin Suomen sisä-ja ulkopolitiikkaan. Halla-ahon johdolla tavoite oli päästä takaisin suurimmaksi oppositiopuolueeksi, jolloin sanomisistaan ei tarvitse vastata. Persuista lähti tuon puoluekokouksen seurauksena ymmärrys, vastuunkanto, inhimillisyys ja uskallus tehdä asioiden eteen konkreettisia tekoja. Nykyisiin persuihin jäi viha Soinia ja muita puolueesta eronneita ministereitä sekä jäsenistöä kohtaan, loputon kateus toisia menestyviä ihmisiä kohtaan, ymmärtämättömyys tekojen ja puheiden välisestä erosta, vastuunpakoilu kannatuksen laskun pelosta sekä solvaukset ja toisten syyllistäminen tehdyistä toimenpiteistä valtion asioiden hoitoon. Ken sellaisen arvomaailman sisäistää, niin silloin persut ovat oikea puolue heille.

Siniset pysyivät edellisellä vaalikaudella sovitusti hallitusohjelman takuumiehinä tappiin saakka. Valitettavasti suuri osa kansalaisistamme ei osannut sitä arvostaa, eikä ollut valmis maan talouden tasapainottamiseen, työllisyyden kohentamiseen sekä maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ihmisoikeuksia kunnioittaviin ratkaisuihin. Nyt me siniset jatkamme työtämme eduskunnan ulkopuolella kuntien ja kaupunkien valtuustoissa ja niihin liittyvissä sidosryhmissä. Me toimimme ilman puoluetukea, jota persut ovat vaihtoehtobudjetissaan vaatineet poistettavaksi. Näinköhän heilläkään, kuten muillakaan eduskuntapuolueilla piisaisi tarjottavaa tori- ja yleisötapahtumissa sekä ostettua ohjelma-aikaa sosiaalisessa mediassa, jos he sen kaiken omasta henkilökohtaisesta massistaan joutuisivat kustantamaan. Rohkenen epäillä. Aika näyttää mihin suuntaan kansalaisten mielipiteet yhteiskuntamme kehittämiseksi muotoutuvat. Me siniset pysymme hereillä koko ajan.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Kuntavaalien ajankohtaa tulisi siirtää

Kuntavaalien ajankohtaa tulisi siirtää

Nyt kun painimme edelleen laajenevan koronavirustaudin kanssa, olisi järkevää siirtää ensi kevään kuntavaalien ajankohtaa siihen saakka, kunnes tartuntojen leviäminen saadaan selätettyä, tauti kuriin ja kansalaiset, yritykset sekä muu toiminta pääsevät normaaliin elämänrytmiin. Ei ole juuri pätevämpää syytä siirtää vaaleja kuin tällainen kansakuntamme rahkeita koetteleva kulkutauti, jonka hallintaan saanti vie vielä rokotustenkin käynnistyttyä vähintäänkin ensi kesään.

On turhaa riskeerata väestön henkinen ja fyysinen terveys poliittisten valintojen alttareille toritapahtumissa ja muissa yleisötapahtumissa sekä äänestyspaikoilla tulevan kevään aikana, sillä perinteisen vaalipropagandan uhreiksi joutuvat ehtii voidella makkaralla ja katteettomilla vaalilupauksilla myöhempänäkin ajankohtana.

Poliittisten toimijoiden arvioitavana on siis kumpi nousee etusijalle, puolueen etuko vai kansalaisten terveys. Eduskunta voi päättää vaalien siirrosta pikaisestikin uudella lailla tai lisäyksellä nykyiseen vaalilakiin. Tässä tilanteessa vaalien siirtäminen tulisi olla selvää kaikille vastuunsa tunteville puolueille, koska virustaistelu vääristää poliittista agendaa aivan oleellisesti. Mukaan ovat nousseet ennenkokematon valtion velkaantuminen sekä EU:n yhteinen elvytyspaketti, joiden varjolla keskustelu kuntaisten arjen ongelmista siirtyy toisille raiteille. Jokaisen puolueen on uskallettava antaa tilanteen normalisoitua kannatusmittauksia tuijottamatta, sillä koronaviruksen seurauksilla ei tule tehdä kuntapolitiikkaa.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Oulun Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Oulun vanhustenhoidon tilasta

Oulun vanhustenhoidon tilasta

SuPerin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtaja Maarit Patokoski ja Tehyn ao 706 hallituksen varapuheenjohtaja Netta Auranen kirjoittivat Kalevassa 21.11. Oulun kaupungin vanhustenhoidon huonosta tilasta (linkki kirjoitukseen). Laitoin kyseiseen mielipidekirjoitukseen viitaten seuraavat kysymykset Oulun kaupungin virkamiehille:

”1. Ikäihmisten kotihoidossa sijaispula on jokapäiväistä. Miten tätä tilannetta aiotaan helpottaa?
2. Miten taataan jatkossa omaishoitajien jaksaminen?
2. Miten henkilöstö otetaan mukaan muutoksiin?
3. Onko tehty laskelmia tai aiotaanko tehdä, miten kalliiksi nämä vanhusten pitkäaikaishoidon vähentäminen ja kriteerien tiukentuminen tulevat, kun tietenkin joudutaan lisäämään kotiin tarjottavaa hoitoa ja lyhytaikaishoitojaksoja sekä erikoissairaanhoitoa? Eli onko rahallinen säästötavoite muuttunutkin kulujen kasvuun? Inhimillisyydelle on tietenkin vaikeaa laittaa hintalappua.”

Tässä vastauksia:

”Tässä tiedoksenne vastine, joka lähti Kalevan yleisönosastokirjoitukseen. Vastaan Anne toisessa postissa kysymyksiisi. T. Mervi Koski

23.11.2020 

Vastaus yleisönosaston kirjoitukseen Kalevassa 21.11.2020 ”Vanhustenhoidon tila huolena” 

Oulun kaupungin vanhustenhuollon nykytila on kuuden suurimman kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Kuusikko-vertailun perusteella hyvä. Kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli Oulussa 16 % joulukuussa 2019, kun se vertailukunnissa keskimäärin oli 11 %. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2019 oli Oulussa 5,9 % selkeästi korkeampi kuin Kuusikossa keskimäärin (3,2 %). Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2019 oli 8,8 % (Kuusikko 8,0 %). Oulussa järjestetään vanhustenhuollon palveluita kattavasti ja ne ovat kustannuksiltaan Kuusikko kuntien toiseksi kalleimmat. 

Vanhuspalvelulaki ja vanhuspalveluiden laatusuositus korostavat kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa voidaan toteuttaa vain silloin kun se on lääketieteellisesti tai hyvän elämän jatkumisen kannalta perusteltua. Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030 Ikävoimainen Oulu painottaa seuraavia teemoja: välitämme ikääntyneistä, koti ja ympäristö sopivat ikääntyneelle, kodista lähdetään liikkeelle ja edistämme terveyttä ja hyvinvointia. 

Kotihoidon asiakkaana on vähän apua tarvitsevista asiakkaista tehostettua kotihoitoa saaviin asiakkaisiin. Kotihoidon työ edellyttää osaamista. Oulun kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisesta huolehditaan mm. ottamalla käyttöön osaamisen varmistamiseksi sähköinen perehdytys- ja oppimisalusta. Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2019 ovat vähentyneet 0.4 %. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. työyhteisön ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. Työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijälle.

Vuorohoidon kriteerien tarkentamisen tavoitteena on turvata lyhytaikaishoitopaikkojen varaaminen omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja näin huolehtia osaltaan omaishoitajien jaksamisesta. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, se on kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneiden ja ikääntyneiden omaishoidettavien kotona selviytymistä. Vuorohoidon kriteerien muutos tai päivätoiminnan vähentäminen eivät näy erikoissairaanhoidon päivystyskäytön lisääntymisenä tai sairaalahoidon lisääntymisenä. Lokakuun seurantatiedon mukaan yhteispäivystyksessä käyneiden yli 75 vuotiaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja päivystyksen kautta sairaalaan jatkohoitoon ohjautuneiden käytössä oli 9 sairaansijaa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Superin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtajan ja Tehyn ao 706 varapuheenjohtajan esittämä huoli vanhuspalveluiden osaavan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen ja yhteinen. Tehdyt ja suunnitellut muutokset palvelutoiminnassa ovat vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisia ja osaltaan varmistavat sitä, että Oulun vanhuspalvelut vastaavat vanhuspalveluita edellytettäviä laatuvaatimuksia. Hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut vaativat kehittämäistoimia ja muutoksia mutta muutokset aiheuttavat epävarmuutta, huhuja ja epäselvyyksiä. Siksi henkilöstön mukana olo ja sitoutuminen on ehdottoman tärkeää sekä muutosten hyvä johtaminen ja avoin viestintä.  Olen myös samaa mieltä, että henkilöstön osaamisesta on huolehdittava niin työntekijän itsensä kuin työnantajakin. Oulussa työskentelevät vanhustenhuollon ammattilaiset ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita. Tehdään yhdessä kaikkemme, että näin on jatkossakin. 

Ilman muutostilanteitakin rohkaisen työntekijöitä yhteiseen avoimeen keskusteluun työyhteisökokouksissa sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä niille suunnatuissa foorumeissa. Meillä kaikilla on sama päämäärä ja tavoite järjestää ja tuottaa oululaisille ikäihmisille hyvät ja laadukkaat vanhuspalvelut. 

Mervi Koski, vanhustyönjohtaja”

”Kiitos viestistäsi.Vastauksia esittämiisi kysymyksiin, vastineen kirjoitukseen lähetinkin jo aikaisemmin eli tämä viesti täydentää sitä. 

1. Meillä on käytössä kotihoidon resurssipooli josta paikataan sijaistarpeita eri kotihoito alueilla. Lisäksi käytössämme on Kuntarekryn sijaispalvelu sijaisten rekrytointiin. Sijaisten rekrytoiminen vie kuitenkin kotihoidon palveluesimiesten työaikaa ja sijaisten perehdyttäminen kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Perehdyttämiseen olemme ottamassa käyttöön sähköistä perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen alustaa.

2. Vuorohoidon kriteerien muutoksella on ensisijaisesti tarkoitus suunnata vuorohoitopaikkojen käyttö omaishoitajien lakisääteiseen ja harkinnanvaraisten vapaiden käyttämisen turvaamiseen. Omaishoitotilanteissa on asiakkaille nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävän on varmistaa kotona pärjääminen erilaisilla tukimuodoilla yksilöllisesti. Lisäksi teemme omaishoitajaliiton ja yhdistyksen kanssa säännöllistä yhteistyötä ja kehitämme omaishoitotilanteisiin suunnattua hoitoa ja palvelua.

3. Henkilöstön kanssa keskustellaan työyhteisökokouksissa suunnitteilla olevista muutoksista ja otetaan työntekijöitä mukaan erilaisiin työryhmiin, jotka on perutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosta työyksikössä. Mahdolliset muutokset käsitellään aina myös yhteistoimintalain näkökulmasta henkilöstötoimikunnassa.

4. Ulkoisen arvioinnin laskennallinen säästö ja sen pohjalta tarkennettu hyvinvoitipalveluiden arvio muutoksen taloudellisesta vaikutuksesta on vuositasolla 400 t/€. Arviossa on pyritty huomioimaan myös lisääntyvän kotihoidon tarve asiakkailla.” 

Näiden vastausten johdosta laitoin vielä seuraavan jatkokysymyksen:

”Tuohon ykköskysymykseen liittyen Oulun kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa vuosille 2022-23 on seuraavaa:

”Hoitotyön ammattilaisten (sairaan- ja lähihoitajat) mahdollisuutta keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin pyritään parantamaan lisäämällä hoiva-/lähiavustajien määrää erityisesti kotihoidossa sekä tarkentamalla työnjakoa avustavan henkilöstön ja ammattilaisten välillä. Avustava henkilöstö ottaisi jatkossa vastuun kotihoidon avustavista tehtävistä, jolloin hoitajien työpanos olisi mahdollista käyttää tehokkaammin asiakkaiden välittömään hoitoon. Tämän uskotaan lisäävän hoitotyön kiinnostavuutta (vetovoimaa) ja helpottavan henkilöstön saatavuutta.”

Edellinen kuulostaa järkevältä. Milloin tämä aiotaan toteuttaa ja miten?”

Tässä vastaus:

”Tulemme ensi vuoden aikana tekemään selvitystä henkilökunnan rakenteesta ja määrästä sekä siihen liittyen tehtäväkuvista eri palveluissa. Selvityksen tulos, johtopäätökset ja mahdolliset esitykset esitellään hyvinvointilautakunnalle. Tarkempaa aikataulua kuin vuosi 2021 asialla ei vielä ole. Osaltaan tätä samaa asiaa on tarkoitus ikäkehittämisohjelmassa tarkastella maakunnallisesti. Lisäksi meidän tulee huomioida STM:n ja Valviran kannanotot asiaan liittyen.”

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Kuntataloudessa ei kasvua tapahdu juuri muussa kuin asiakasmaksuissa ja lainataakan määrässä. Yhdessä tekemisen aito henki on usein hukassa kuntalaisten näkövinkkelistä, sillä puolueiden etu asetetaan etusijalle kestokuntapäättäjiksi asemoituneiden kesken. Jälki on myös sen mukaista ainakin Oulussa. Matkakeskuksesta ei ole tietokaan ja muutkin työllisyyttä ja elinvoimaa kasvattavat rakennushankkeet kampitetaan puolueideologiaan nojaten vuoron perään toisten iloksi tai suruksi vaalikausi toisensa jälkeen. Veronmaksajista on uupelo ja veropohjan laajentamisessa on vaikea löytää uusia verotettavia kohteita, joilla ei olisi vaikutusta myös pienituloisten arkeen.

Nopeaa lääkettä kuntatalouden kohentamiseen ei ole ilman laajentuvaa yrittäjyyttä, joten kuntien tulee suosia suomalaisia yrityksiä hankinnoissaan. Väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee nopeammin kuin uusia kansalaisia syntyy kantaväestömme toimesta. Helppoa elämää tavoittelevia maahantulijoita ei saada valjastettua kohentamaan kansantalouttamme. Ainoastaan lähtömaissaan työntekoon tottuneet ja motivoituneet osaajat ja tänne työmarkkinoille suuntautuneet kulttuurimme, kielemme ja elintapamme omaksuvat voivat tuoda toivottua kasvua taloussektorille. Muu maailma kärsii ylikansoittumisesta, meillä tilanne on päinvastainen. Sisämarkkinamme ovat maailman mittakaavassa varsin mitättömät. Meitä karkaavat suuret yritykset ja investoinnit suurten markkinoiden maihin osittain kilpailukykymme menettämisen seurauksena ja se heijastuu suoraan kuntatalouteen.

Pitkällä aikavälillä vain kansallinen lapsimyönteinen perhepolitiikka on se tukipilari, jonka varaan voimme laskea oman hyvinvointimme säilyvyyden ja jatkuvuuden. Sinisten kuntavaaliohjelmassa nostamme lapsiperheet keskiöön. Lisää lapsia kuntiin yhteisöillä ja tukipalveluilla. Vauvarahat laajasti käyttöön ja päivähoitomaksut pois. Lasten kotihoitoa on tuettava kuntalisillä ja kotiäidin palkka tulevaisuuden tavoitteeksi niille, jotka eivät halua työmarkkinoille lasten ollessa alle kouluikäisiä. Alennetaan kiinteistöveroa ja rakennetaan perheasuntoja. Kyläkouluja ei kaadeta, vaan niistä luodaan loistavia lähikouluja ja kyläyhteisöjen sydämiä joiden kyljissä peltipoliisit turvaavat koulutiellä liikkujat.

Emme silti unohda muitakaan väestöryhmiä, vaan kohtelemme eritoten vanhuksia arvokkaina asiantuntijoina ja kokeneina kuntalaisina, joiden palvelut ja hoiva tulee turvata aukottomasti. Sotaveteraanit ja lotat tulee nimittää kunniakuntalaisiksi. Populisimilla parannetulla maailmalla ei ole katetta ilman tekoja ja vastuunkantoa, sen me siniset tiedämme muita paremmin.

Jari Pirinen

puheenjohtaja Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry piti syyskokouksensa 4.10.2020 Oulussa tehden henkilövalintoja vuodelle 2021.

Puheenjohtajana jatkaa Jari Pirinen ja hallituksen jäseniksi valittiin Vaili Jämsä-Uusitalo, Maija Piippo, Anne Snellman ja Marjukka Pirinen. Yhdistys valmistautuu ensi kevään 2021 kuntavaaleihin etsimällä joukkoonsa kuntapolitiikasta kiinnostuneita uusia kasvoja sekä aiempaa kokemusta omaavia yhteistyökykyisiä mielipidevaikuttajia. Valtakunnan politiikassa hallitus vastaan oppositio antaa nyt mahdollisuuden erottautua molempien joukosta myös kuntapolitiikassa luomalla uutta kansalaislähtöistä ja pitkälle tulevaisuuteen luotaava kuntapolitiikka, jossa hyväksi koetut ratkaisut saavat seurakseen kokeellisia uusia toimintamuotoja. Sinisille on edelleen siis hyvin tilausta, joten toimimme ilman puoluetukea kansalaistemme kokonaisetu edellä.

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry piti syyskokouksensa 4.10.2020 Oulussa. Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat. Puheenjohtajana jatkaa Jari Pirinen Oulusta ja hallituksen jäseniksi tulivat nimetyiksi Vaili Jämsä-Uusitalo Oulusta (- ), Paula Juka Muhokselta ( Mari Juka Muhos), Petteri Juka Muhos (Petri Holm Muhos ), Toivo Kinnunen Tyrnävä ( Mirja Viinala Haapavesi ), Pirkko Mattila Muhos ( Marjukka Pirinen Oulu ), Anne Snellman Oulu ( Maija Piippo Oulu ), Riku Syrjälä Oulu ( Jouko Heino Muhos ), Jarmo Viinala Haapavesi ( Sari Vatjus Haapavesi ).

Yhdistys antoi samalla julkaisuvapaan julkilausuman.

Pohjois-Pohjaanmaalla on työttömiä työnhakijoita 6000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pohjois-Pohjanmaan Siniset ovat huolissaan työttömyyden kasvusta ja koronaviruksen aiheuttamista ongelmista yrittäjille. Uuden yrityksen perustaminen on kalliimpaa kuin jo perustetun yrityksen ylläpitäminen. Kuntien taloudellinen asema on heikko koronan vuoksi työttömyyden sekä lomautusten vähentäessä verotuloja. Tässä tilanteessa on valtion luovuttava kuntien Kelalle työttömyyden perusteella maksettavasta pitkäaikaiistyöttömien työmarkkinatuesta kuntien lainataakan keventämiseksi.

Netti ja ikäihmiset

Netti ja ikäihmiset

Monet ikäihmiset eivät edelleenkään pysty asioimaan nettiin siirretyissä palveluissa joko netin puuttumisen vuoksi tai sen käytön vaikeuden vuoksi. Vaikka tarjolla on opastusta seniori-ikäisille joissakin opistoissa ja vastaavissa yhteisöissä, on useilla yksin ja kaksinkin asuvilla vaikeuksia osaamisessa ja pelkotiloja tietojensa leviämisestä juuri osaamattomuuden vuoksi. Kun tietokone puuttuu, jää monet asiat, kuten pankkiasiat ja vastaavat myös liikuntarajoitteisilla, muistisairailla ja heikkokuntoisilla senioreilla valtakirjoilla toimiville sukulaisille tai jonkun muun henkilön toimitettavaksi. Kotiin annettujen palvelujen oheen olisi saatava selkeä opastus tälle väestöryhmälle netin peruskäyttöön tärkeimmissä asioissa. Ellei asiakas omista nettiä, olisi saatava aikaan viranomaisten hyväksymän ja valvoman palveluavustajan mukana kulkeva turvallinen asiakaskäyttöön tarkoitettu nettiyhteys ja siihen suojattu käyttöjärjestelmä, jolla kotona asuva ikäihminen voisi tarvittaessa opastetusti toimittaa tarvitsemansa asiat hänelle luoduilla verkkotunnuksilla ja salasanoilla. Tässä asiassa olisi tehtävä nopeaa yhteistyötä eri viranomaistahojen, palveluntarjoajien ja omaisistaan huolta kantavien kesken, sillä jokaisella kansalaisellamme on oltava mahdollisuus tasavertaisesti hoitaa asiansa nykyisin vaaditulla tavalla.

Jari Pirinen Oulu

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry