Blogit

Siniset on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Petri Roinisen

Siniset on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Petri Roinisen lauantaina 18.9. puoluekokouksessaan Keravalla. Roininen työskentelee pörssiyhtiön toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja luottamustehtävissä hän toimii esimerkiksi Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtajana.

“Yrittäjyys kannattelee Suomea, mutta Suomen hallitus ei kannattele yrittäjyyttä. Tällä hetkellä eduskunnasta puuttuu yrittäjyyspuolue, vaikka Suomi tarvitsisi yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Siniset tähtää takaisin eduskuntapuolueeksi vuoden 2023 vaaleissa”, Sinisten puheenjohtaja Petri Roininen sanoo.

Sinisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle 26-vuotias tuotantotalouden kandidaatti Tiina Ahva. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin paloesimies Ari Jalonen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Tommi Aalto. Puoluesihteeriksi valittiin nuorisopastori Toni Eronen.

“Nostamme yrittäjyyden ja turvallisuuden siihen arvoon, joka niille Suomessa kuuluu. On korkea aika haastaa vanhat puolueet uudella puoluejohdolla. Me rakennamme Suomeen yrittäjyyspuolueen, joka kunnioittaa perinteitä ja uudistaa rakenteita”, sanoo Sinisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Ahva.

Lisäksi Siniset valitsivat puoluevaltuuston ja hyväksyivät uudet säännöt puolueelle. Uusien sääntöjen mukaan jokaisella puolueen henkilöjäsenellä on äänioikeus puoluekokouksessa.

Hallitus kriisikokoukseen

Hallitus kriisikokoukseen

YLE 6.9.21: ”Vaatimukset kiristyvät, mutta hoitajien määrä hoivakodeissa ei nouse samaan tahtiin – Asiantuntija: ”Hoitajien puute on todellinen ongelma.””

YLE 6.9.21: ”Vanhuspalveluissa ei täytetä edelleenkään lain velvoittamaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta, ja ensi vuonna voimaan tulevan uuden mitoituksen alittaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia yksiköistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden toukokuussa vanhuspalvelujen lakisääteisen mitoituksen alitti 10 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 158 alitti lakisääteisen mitoituksen, joka oli seuranta-aikana 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Osa yksiköistä ei ollut vielä toukokuussa saavuttanut edes vuoden 2020 mitoitusrajaa, joka oli 0,5. Näitä yksikköjä oli 53.”

Käsi ylös kenet nämä uutiset yllättivät. Ja mitä tekee maamme hallitus asian korjaamiseksi?! Ei mitään.

Hoitajapulasta on toitotettu jo vuosikausia. Eli tämä tilanne ei ole tullut kenellekkään yllätyksenä.

Todellinen ratkaisu asiaan on puhdas raha. Itse tulostettavat kortit eivät nyt auta.

Ja tuon rahan pitää näkyä hoitajien kukkarossa. Hoitajien palkat pitää nostaa työn vastuun ja vaativuuden tasolle.

Ja paljonko? Koska hoitajien palkkakehityksestä ei ole huolehdittu eikä alan pito- ja vetovoimasta, kyse on useammista satasista.

Ja kyllä – koska hoitajien palkkareformilla tulee olemaan mittava hintalappu, apuun tarvitaan maan hallitus.

Nyt jos koskaan hallituksen pitää vanhustenhoidon ja koko terveydenhuollon kriisin takia kokoontua pikaisesti ratkaisemaan yhä paheneva hoitajapula.

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Oulussa on palveluverkko ollut säästökohteena tiheästi menneinä vuosina. Varmaa on, että lähipalveluista säästäminen palveluverkkoa karsimalla alkaa taas täysillä kuntavaalien jälkeen. Viimeistään joulukuussa kaupunginvaltuustossa äänestetään esim. Oulunsalon hammashoitolan jatkosta. Pahimmillaan tästä ei edes äänestetä, jos uusi valtuusto pääsee asiasta surulliseen konsensukseen eli yhteisymmärrykseen, jossa Oulunsalon hammashoitola hävitetään Oulunsalosta.

Myös kyläkoulut nousevat vääjäämättä säästölistalle taas vaalien jälkeen. Oulussa kouluverkosta on väännetty viimeksi vuosina 2016 ja 2018. Jostain syystä varsinkin Oulunsalon kouluverkon kimppuun käytiin kiivaimmin. Minulle selvää oli ja on, että Salonpään 0-6 luokkien koulu kuin myös Niemenrannan koulun laajennus tarvitaan. Vuonna 2016 Salonpään koulun toimintaa haluttiin supistaa. Oikeasti äänestys kuitenkin koski Salonpään koulun lopettamista, koska 0-3 luokkien koulu olisi ollut helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Saimme puolueiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä tiukassa äänestyksessä pelastettua Salonpään koulun jatkamaan 0-6 luokkien kouluna. Tässä linkki uutiseen aiheesta ja tässä linkki, missä näet valtuutettujen äänestyskäyttäytymisen. 

Vuonna 2018 päädyttiin äänestämään, josko Salonpään koulun toimintaa olisi supistettu vain 0-2 luokkien kouluksi. Oikeasti äänestys kuitenkin koski taas Salonpään koulun lopettamista, koska 0-2 luokkalaisten koulu olisi ollut varsin helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Näistä kahdesta linkistä (linkki 1 ja linkki 2) näet, miten valtuutetut äänestivät. JAA tarkoitti 0-2 luokkien ja EI 0-6 luokkien koulua.

Myös varsinkin Oulunsalon lukion olemassaolo on kyseenalaistettu, vaikka nyt on todettu, että kaikki Oulun lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaakin. Tämän tiedon en usko kuitenkaan kauaa Oulunsalon lukiota suojelevan, vaan myös se joutunee uudelleen säästölistalle keskittämisvimman keskellä. 

Kuntavaalien jälkeen kuntavaalien siirtämä vääntö Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun kyläkouluista jatkuu. Ne jätettiin hetkeksi rauhaan, jotta kuntavaalit saadaan käydä “rauhassa”. Hyvin on onnistunut – mitä nyt minä yritän asiaa ylösnostaa. Mielestäni niiden tulisi saada jatkaa toimintaansa. Mm. tuossa linkissä on aiemmin edellisistä aiheista kirjoittamaani.

Näin kuntavaalien alla kaikki puolueet näyttävät olevan herttaisen yksimielisiä lähipalveluiden tärkeydestä. Tämän kirjoitukseni avulla kuitenkin näet, miten puheet ja teot ovat kohdanneet. Sen miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen, päätät sinä äänestäjänä.

Lukuisat mielipidekirjoitukseni edelläkin olevista aiheista löytyvät tuolta. Täältä Uuden Suomen blogista löydät myös lukuisia blogikirjoituksiani edellä mainituista aiheista. Vanhimmat blogikirjoitukseni löytyvät tuolta Kalevan blogistani.

Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Kuntavaalit loppusuoralla!

Kuntavaalit loppusuoralla!

Poikkeuksellisten olojen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle siirretyt kuntavaalit 2021 tulevat päätökseen sunnuntaina 13.6.2021, jolloin työmme tulokset on arviotu äänestäjien toimesta. Perinteinen vaalikylä Oulun Rotuaarilla jäi toteutumatta koronapandemian seurauksena, mutta kuten ennenkin, monet puolueet ovat jalkautuneet eri puolille kaupunkia kansan pariin houkuttelemalla äänestäjiä teltoilleen makkaran, kahvin ja muiden “korruptiotuotteiden” avulla. Äänestäjillä on jälleen siis ollut jonkinlaiset kissanpäivät, ken tautitilanteessa on uskaltautunut osallistumaan näihin joukkotapahtumiin. Oulussa me siniset emme ottaneet tautiriskiä kontollemme, sillä meillä ei ole sellaista puoluetaustaista immuniteettia tällaista ihmisten varallisuudesta, koulutustaustasta ja muusta elintasosta riippumatonta tautia vastaan.

Oulun Sinisten puheenjohtajana nostan vielä esille muutaman vaaleihin liittyvän asian. Olemme tehneet vaalityömme pitkäjänteisesti ja uskollisesti omaa arvomaailmaamme noudattaen valtuustoryhmänä kaupunginvaltuustossa, yhdistystoimijoina someyhteisöissä ja lehtikirjoituksin eri julkaisuissa sekä nyt loppumetreillä muutamilla ehdokkaiden yhteismainoksilla paikallislehdissä ilman puoluetukea. Kaupunginvaltuutettumme Anne Snellman ja varavaltuutettu Vaili Jämsä-Uusitalo ovat toimineet määrätietoisesti kaupunginvaltuustossa ja edustamissaan lautakunnissa ja osallistuneet kokouksiin ennätysmääräisesti. Lukuisat valtuustoaloitteet ja lehdistölle annetut kannaotot sekä jatkuva tiedonhalu on huomioitu myös virkamiestaholla ja poliittisten kumppaneiden keskuudessa. Oman kortensa kekoon on kantanut myös yhdistyksemme jäsen Maija Piippo. Kaikki nämä upeat naiset ovat yhdistyksemme sekä piiriyhdistyksemme ja samalla Sininen Tulevaisuus rp:n tukipilareita.

Kuntataloudessa voisi sanoa näkökulmani huomioiden, että minkä seinissä säästää, sen terveydenhoidossa menettää ja tällä viittaan vallitsevaan keskittämispolitiikkaan, jossa yksilö uhrataan yhteisön eduksi. Lapsimyönteinen perhepolitiikka on ykkösasia kuntatalouden elvyttäjänä pitkällä aikajänteellä. Tulevaisuudessa kotiäidin palkka vaihtoehtona nykyiselle käytännölle, jossa lapsi vieroitetaan vanhemmistaan jo alle vuoden iässä, tulisi ottaa pienokaisen näkökulmasta tosissaan, sillä lasten kotihoito sekä alueellisesti kattavat neuvolapalvelut antavat hyvän lähtökohdan terveelle elämänkaaren alkutaipaleelle. Lähikoulut ja lukiot sekä ammattikoulut kattavasti saavutettavina ovat jatkumo tälle tielle. Yliopisto sekä ammattikorkeakoulu ja sen jälkeen moniosaajana siirtyminen työelämään ovat tulevien sukupolvien takaama kulmakivi hyvinvointiyhteiskuntamme kehittäjinä ja ylläpitäjinä.

Terveytensä menettäneiden ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden kuntoutus, yksinelävien ja yksinhuoltajien sekä vammaisten ja ikääntyneiden tuki ja hoiva ovat alati keskeisiä toiminnankohteita, joihin tarvitsemme uutta motivoitunutta kotimaista voimavaraa. Samoin on laita uusien elinkeinojen ja jo nyt olemassa olevien työpaikkojen suhteen, sillä työperäinenkin maahanmuutto vie yhteiskuntamme kansallisen identiteetin ja syrjäyttää lopulta laajuudellaan kantaväestömme vähemmistöksi omassa maassamme. Sinisten on rummutettava tätä asiaa, sillä toisin kuin monet muut puolueet ja asiantuntijat viestivät, meillä on usko tulevien sukupolviemme uutteruuteen ja kokonaisvaltaiseen omavaraisuuteen.

Moraalikatoa emme voi hyvksyä tapahtuvaksi yhtään enempää, vaan sekin on saatava niin yksilö kuin yhteisötasoillakin sellaiseksi, että jokainen kansalaisemme tuntee olevansa arvostettu ja turvassa omassa yhteiskunnassamme. Kuntapäättäjät ovat osaltaan vastuussa tästä, samoin kuin syntyvyyden kasvuun saattamisesta, sillä kunta on kuntalaisia ja sen uusia tulevia jäseniä varten.

Kiitos teille arvoisat puolekumppanit ja tukijoukot, jotka olette asettaneet itsenne jälleen laajan äänestäjäjoukon armoille. Näin me siniset toimimme, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Kiitokset myös teille arvoisat äänestäjät, jotka näette toimintamme tarpeelliseksi ja myötäelätte kansamme niin iloissa kuin suruissakin. Nyt, lykkyä loppukoitokseen ja otetaan vastaan mitä tuleman pitää hyvillä mielin ja kesän kauneudesta nauttien.

Jari Pirinen

Puheenjohtaja Oulun Siniset ry

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta on antanut kokouksessaan 26.05.2021 seuraavan lausunnon koskien valtuustoaloitettani, Aurinkopaneelien asentaminen uuden Raksilan uimahallin katolle:

”Raksilan uuden uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu alueellista energiaratkaisua, johon osana on kuulunut myös aurinkoenergian hyödyntäminen.

Raksilan uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu energiatehokkuutta perusteellisesti ja selvityksessä on kirjattuna ”uuden uimahallin katolle pystyisi rakentamaan kooltaan 200kWp kokoisen aurinkovoimalan, jonka vuosituotto olisi silloin 176 MWh. Aurinkovoimala tuottaisi sähköä n. 16 000 euron edestä vuosittain.”

Uimahallihankkeen toteuttamisaikataulu on avoin ja lähivuosien viranomaisvaatimukset hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmien osalta voivat myös vaikuttaa hankkeeseen valittaviin energiaratkaisuihin.

Hankeselvityksiä on tekeillä myös muihin alueen rakennuksiin, jolloin energiaratkaisut kytkeytyvät toisiinsa myös sijaintinsa vuoksi. Uimahalli suuren energiatarpeensa vuoksi on aurinkopaneeleiden hyödyntämiseen hyvä kohde.

Tarkemmat määritteet toteutustavan osalta tarkastellaan tulevan rakennussuunnittelun aikana.”

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Näissäkin kuntavaaleissa minulle sydämen asiana on kuntalaisille tärkeiden lähipalveluiden turvaaminen. Edelleen on syytä puolustaa kyläkouluja sekä reuna-alueiden lukioita. Myös terveyspalvelut tulee säilyttää lähellä kuntalaisia, jotta niihin voi hakeutua kynnyksettömästi. Täten tällä hetkellä uhanalainen Oulunsalon hammashoitola pitää säilyttää Oulunsalossa. 

Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella tulee saada toimimaan opetuspuolen ja kaavoituksen yhteistyö. Uhanalaiset kyläkoulut saadaan kyllä täyttymään lapsista kylien täydennysrakentamisen kautta. Oulussa pitää mahdollistaa asumisen valinnanvapaus siten, että halutessaan perhe voi valita asuinympäristökseen joko maalais- tai kaupunkimaiseman lähikouluineen. Oulu on maantieteellisesti laaja ja siksipä asioita on katsottava laajasti. Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna. Kaupungin kaavoitusta tulee muuttaa siten, että yksityisten sekä yrittäjien tonttitoiveet toteutuvat joustavasti ja nopeasti ilman turhaa byrokratiaa yhden luukun periaatteella.

Vanhustenhoitoon on Oulussa panostettava lisäresursseja siten, että arjen turvallisuus taataan niin kotonaan kuin myös palvelu- tai laitoshoidossa asuville ikäihmisille. Terveyspalveluissa pitää painottaa ennaltaehkäisyä, sillä korjaavat palvelut tulevat kalliiksi kaikille. Lisäksi mielenterveyspalveluiden piiriin tulee voida päästä kynnyksettömästi  ja ripeästi silloin, kun niiden tarve herää. Niin mielenterveyspotilaiden kuin myös heidän omaistensa elämää pitää helpottaa selkeällä palveluohjauksella, neuvonnalla sekä tiedottamisella.

Olen Oulun kaupunginvaltuutettuna mm. puolustanut reuna-alueiden kyläkouluja, terveyskeskuksia, hammashoitoloita ja toisaalta vastustanut Oulu-lisän lakkauttamista sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamista. Minua voi Oulussa äänestää numerolla 534. 

Yhtenäisen Oulun puolesta

Anne Snellman

filosofian tohtori, sairaanhoitaja

kuntavaaliehdokas (sin.)

Oulu

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Näin ne pyörähtävät päätetyt asiat uuteen asentoon 😤 Kysyin Oulun kaupungin virkamiehiltä, josko tänä kesänä uusittaisiin Varjakan saaren vierasvenesataman laituri, joka päätettiin uusia valtuustoaloitteeni johdosta vuonna 2018 (linkki).

Tässä virkamiesvastaus:

”Ohessa on Varjakan laituriasiaa koskeva yhdyskuntalautakunnan päätös 27.2.2018. Päätöksessä on käsitelty omassa kappaleessaan Varjakan laiturin asiaa.

On syytä mainita että Varjakan saari ei ole asemakaavoitettu ja siellä ei ole kaupungin vierasvenesatamaa.  Venesatama on mantereen puolella ja kuuluu kaupungin ylläpitämiin venesatamiin.

Yhdyskuntalautakunta on valtuustoaloitekäsittelyn jälkeen, perustuen talousarviokäsittelyyn loppuvuodesta 2019 hyväksynyt 26.1.2021 Varjakan kehittämissuunnitelman.

Alueelle on tehty uudelleenarviointi, jonka mukaisesti ja lautakunnan hyväksymällä tavalla Varjakan aluetta kehitetään jatkossa.

Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm. ’ Kaupunki ei vastaa saaren vesihuolto- ja sähköverkoston rakentamisesta. Saareen ei rakenneta siltaa. Nykyisen venelaiturin kunnostaminen on mahdollista, mutta kaupunki ei sitoudu siihen.’

Näin ollen Varjakan laiturin uusiminen ei sisälly tämän vuoden investointeihin.”

Kyllä tämä politiikan teko on sitten turhauttavaa. Kyllä saa lehmän hermot olla. Ja kaiken kukkuraksi Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. On siinä varaa sitten hassata ja olla hyödyntämättä kulttuurihistoriallisesti arvokas valmis konsepti. Oulun kaupungin sivulla kerrotaan: ”Varjakassa on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden muodostava, valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä.” Lisäksi ”Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on 26.1.2021 hyväksynyt Varjakan kehittämissuunnitelman (pdf). Sen mukaisesti aluetta kehitetään pienimuotoisia palveluita tarjoavana lähivirkistyskohteena, ei merkittävänä matkailukeskittymänä. Lähtökohtana on arvokkaiden rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen ja niiden myyminen yksittäiskohteina.” (linkki)

Mitenköhän on ajateltu, että vierailijat pääsevät kesällä veneillään Varjakan saareen tutustumaan, jos ei ole vierasvenesatamaa lautureineen?! Ai niin, varmaankin lossilla tai talvella jäätä myöten. Olisihan se jo liian merellistä, jos olisi ehjä laituri käytössä, kun voihan sitä käyttökiellossa olevaakin käyttää kuten nyt tapahtuu, koska vierailijat ihan oikeasti haluavat Varjakan saaren ihmeisiin tutustua. On tuo laituri varmaankin Oulun kaupungin budjetille liian suuri investointi näinä vaikeina aikoina. (Tuossa edellä oli jonkin verran sarkasmia.)

Ps. Kysyin Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.5. milloinkohan myös Varjakan saaren laturiin löytyisi rahaa. Johtaja Puhakka vastasi, että mahdollisesti vuonna 2022, jolloin alueeseen muutenkin panostetaan. 

Eli valoa on sittenkin tunnelin päässä 🙂

Tässä osa kokouksessa pitämästäni puheesta: Kyseessä olevaan laituriin (Kiikelin laituri) näemmä rahat löytyvät helposti. On hienoa, että merellisyyteen Oulussa panostetaan. Samaa kohtelua soisi saavan myös Varjakan saaren laiturin uusiminen, josta tekemääni valtuustoaloitteeseen sain jo positiivisen vastauksen vuonna 2018, mutta joka sittemmin on pyörretty. Varjakan saaren laituri on käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin vierailijat joutuvat saareen päästäkseen käyttämään. Varjakan saaren laiturin uusimisessa kyse on vain muutamasta kymppitonnista. Kysyisin milloinkohan myös tähän laituriin löytyy rahat?

Julkinen joukkoliikenne ikäihmisille ja pienen eläkkeen varassa oleville maksuttomaksi !

Julkinen joukkoliikenne ikäihmisille ja pienen eläkkeen varassa oleville maksuttomaksi !

Monet varttuneimmat ikäihmiset tahtoisivat yhä enemmän käyttää julkista joukkoliikennettä asiointinsa ja vierailujensa yhteydessä ja jättää oman auton käytön kokonaan pois, mikäli sellainen heillä välttämättömän liikkumisen vuoksi on yhä käytössä. Ongelmia esiintyy kuitenkin haja-asutusalueiden ja taajamienkin liikenneyhteyksissä sekä matkan maksujen suorittamisessa. Monissa julkista liikennettä ostopalveluina harjoittavien liikennöitsijöiden busseissa käteinen ei enää käy, samoin on pankkikortin käytön laita ja erilaiset muutkin lippusysteemit vaikeuttavat ikääntyneiden julkisen liikenteen käyttämistä palveluntarjoajasta riippumatta.

Yhteiskunnassamme tuetaan hyvin monin eri tavoin useita väestöryhmiä. Myös ikäihmisiä autetaan tuetuilla taksimatkoilla ja ovelta-ovelle pikkubussien yhteiskäytöön suunnatuilla asiointimatkojen välityksellä, joten suunta on sikäli oikea. Ihmisen toimintakyvyn ylläpito vaatii omatoimista liikkumista kanssaihmisten keskuudessa eri asiayhteyksissä. Me siniset olemme esittäneet, että elossa olevat sotaveteraanit ja lotat nimettäisiin kunniakansalaisiksi ja heidän palvelutarpeistaan huolehdittaisiin yhteiskunnan varoin, myös liikkumiseen liittyvä matkustaminen huomioiden.

Nostan tässä yhteydessä esille sen, että muutkin varttuneimmat ikäihmiset sekä köyhyysrajan alapuolelle eläkkeensä osalta jäävät vapautettaisiin kaikista asiakasmaksuista kuntien, kaupunkien ja valtion hallinnoimassa joukkoliikenteessä eli linja-auto ja junaliikenteessä, mikäli heidän tereveytensä ja toimintakuntonsa muutoin sallivat matkustamisen niissä.

Yhteiskuntamme palautuu koronataudin selättämisen jälkeen siihen tilaan, jossa liikkuminen kaikissa ikäryhmissä on asioinnin, palveluiden, vierailujen ja kaupankäynnin vuoksi välttämätöntä. Ikäihmisille ja pelkästään pienen eläkkeen varassa oleville suunnattu ilmainen joukkoliikenne merkitsee omalta osaltaan selkeää kasvua kaupallisten toimijoiden ja palveluiden sekä muun elinkeinoelämän ja kulttuurin sektorille. Hyötyjinä olisivat edellä mainittujen väestöryhmien lisäksi koko yhteiskuntamme ja kansantaloutemme.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry ja Oulun Siniset ry

Ajankohtaista kommentointia sinisin ajatuksin

Ajankohtaista kommentointia sinisin ajatuksin

Koronan kurittama kansa on menossa kuntavaaleihin huhtikuussa eduskuntapuolueiden siunauksella. Puolueiden mandaateilla toimivilla puoluesihteereillä on ilmeisesti terveydenhuollon asiantuntijaosaaminen erityisen korkealla tasolla, sillä vaalien ajankohdasta tautirajoitteisessa yhteiskunnassa pidetään kiinni kynsin hampain. Keinot turvalliseen vaalien toteutukseen tuntuvat olevan siten hyvin hallussa. Onko sitten vastuunkantokyky samaa luokkaa, jos tautilevinneisyys ja poliittisten sankarivainajien määrä kasvaa vaalien seurauksena, vai vieritetäänkö syy viranomaisille, siitäkin puoluesihteerit lienevät keskenään sopineet. Me siniset asetamme kuitenkin kansalaisten terveyden poliittisen edun edelle ja olemme siksi esittäneet vaalien siirtoa taudin selättämisen jälkeiseen aikaan. Emme siis tavoittele suurimman kuntavaalipuolueen, emmekä edes pienenkään vaalivoiton toivossa vaalien siirtoa, vaan puolueemme arvojen mukaista arjen turvallisuuden toteutumista.

Valtiomme ja siitä johtuen myös kuntiemme taloudet ovat velkavetoisia pitkälle tulevaisuuteen. Tähänkin kulkutaudilla on oma osansa, mutta kaikki kurimus ei selity koronallakaan. Vaalikausittain rahojen siirtely taskusta toiseen hallituspuolueiden vaihtuessa ei kohenna juurikaan kansantalouttamme, vaan ohjaa verokertymää lähinnä puolueideologiaan perustuen kulloinkin valtaa käyttävien omien intressipiirien tarkoituksiin ja siten vallassa pysymisen pönkittämiseen.

Maailma kärsii ylikansoittumisesta, mutta me suomalaiset olemme alikansoitettu nykyiseen elintasoomme nähden. Elämme velaksi hyvinvointiyhteiskunnan statuksella ja samalla tuhoksi tuleville sukupolville, mikäli niitä vielä syntyy, joten jotakin oppia on EU:sta taloutemme pitoon saatu toisten iloksi ja toisten suruksi. Jotta säilyisimme omana kansakuntana ja hyvinvointiyhteiskuntana, kantasuomalaisten määrä tulisi olla kahdeksan miljoonaa vuonna 2050. Tämä ei sulje pois lisänä kansantalouttamme pönkittävää vierastyövoimaa, jonka suhde kantaväestöön tulisi olla kuitenkin marginaalinen. Väestömme selkeä kasvu lisää työtä ja toimeliaisuutta kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa, kasvattaa sisämarkkinoita, luo palveluntarvetta-ja tuotettavuutta, edistää teollisuutta ja uusien vientituotteiden kehittämistä ja lisää sekä sisäistä ja ulkoista turvallisuuttamme.

Syntyvyyden kasvuun saattaminen vaatii suurimman kansallisen investoinnin perhepolitiikkaan. Pelkät paremmat hetekat eivät siihen riitä, vaan olisi uskallettava tehdä rohkea veto vallitsevaan tasa-arvoajatteluun. Sinisenä ajatuksena nostan jälleen esille kotiäidin eläkettä kartuttavan palkan niille äideille, jotka haluavat hoitaa alle kouluikäiset lapset kotona siirtäen ryhtymistään muuhun ansiotyöhön siihen saakka, kunnes lapsista nuorimmainenkin saavuttaa omatoimisuuden iän. Naisten oikeuksiin kuuluu saada olla myös kotiäiti aivan samoin kuin olla liituraitajohtajatarkin tai jotakin siltä väliltä. Yksikään eduskuntapuolue ei nosta tätä asiaa keskusteluun.

Maaseudun uudelleen asuttaminen ja syntyvyyden kasvu kulkevat käsikädessä. Virikkeellinen ja monien mahdollisuuksien luonnollinen asuinympäristö mahdollistaa edullisen asumisen ja luo pohjan terveelle ja turvalliselle yhteisötominnalle, jossa elintilaa riittä harrastuksiin sekä etätyöhön ja uusiin elinkeinoihin. Samalla väljä asuminen tarjoaa mielenrauhaa ahdistuksesta kärsiville. Omavaraistalous on myös huoltovarmuustekijä, joten askel taakse kohti pientiloja on myös askel tulevaisuuteen. Nykyisen väestömäärämme keskitetylle siirtelylle tulisi laittaa piste ja suunnata voimavarat kansantaloutemme vaurastuttamiseen uusilla asutustilallisilla ja lapsimyönteisellä perhepolitiikalla eli voimavarat elinvoimamme ylläpitoon ja kasvuun olisi suunnattava tulevaisuuspainotteisesti.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry ja Oulun Siniset ry