Tekijä: Anne Snellman

Pohjois-Pohjanmaa > Articles by: Anne Snellman
Koronarokotteet kannattaa ottaa

Koronarokotteet kannattaa ottaa

Pohjois-Pohjanmaan koronatilanne on huolestettuva. Koronapandemiassa paras tae välttää joutumasta tehohoitoon on ottaa tarjolla olevat ilmaiset koronarokotteet. Näin suojataan ei vaan itseä vaan myös muita ihmisiä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman korkea rokotuskattavuus, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää, ja jotta koronasta joskus päästään eroon. Muun muassa Oulun kaupungin sivuilta löytyy ajantasainen ohjeistus rokotteiden otosta.

Koronapandemia on lisännyt entisestään mielenterveys- ja päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalveluita pitää kehittää siten, että niihin pääsee sujuvasti oikea-aikaisesti ilman viivettä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat taakka ei vain ongelmista kärsiville vaan myös heidän omaisilleen. Apua, tukea ja neuvontaa tarvitsevat usein siis myös omaiset.
Lisäksi lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien tulee saada apua ja tukea viipymättä.

Suomessa on vallinnut jo vuosia hoitajapula, joka on nyt havaittu konkreettissesti koronapandemian keskellä. Hoitajapulaan on useita syitä. Pääsyynä on hoiva-alan matala palkkaus. Hoitajien palkat pitää korottaa vastaamaan työn vastuuta ja vaativuutta. Lisäksi sote-alan opiskelijoille on alettava  maksamaan harjoitteluista palkkaa kuten muiden alojen opiskelijoille.

Palkkauksen korjaamisen lisäksi tarvitaan riittävä hoitajamitoitus myös kotihoitoon. Marinin hallitus antoi joulukuussa 2021 esityksen vanhuspalvelulain kakkosvaiheesta, jossa ei ole kotihoitoon esitetty hoitajamitoitusta. Miten taataan riittävä hoitajamäärä kotihoidossa, jos sitä ei lakiin kirjata?! Ei mitenkään. Uhkana on, että hoitajat siirtyvät esimerkiksi tehostetun palveluasumisen puolelle, jonne laki turvaa riittävän hoitajamitoituksen. Lakiin kirjattu kotihoidon riittävä hoitajamitoitus on ainoa keino taata riittävä hoitajien määrä myös kotihoidossa.

Hoitajapulan korjaamisessa keskeistä on myös töiden eriyttäminen siten, että hoitajat hoitavat ja erikseen palkattu tukihenkilöstö kokkaa, siivoaa ja pyykkää. Sote-henkilöstön työhyvinvointiin tulee panostaa.

Valtakunnallinen linjaus siitä, että yli 75-vuotiaista 92% tulee asua kotona, on osoittautunut kestämättömäksi. Tällä hetkellä omassa kotonaan joutuu asumaan paljon muun muassa muistisairaita, joille parempi paikka asua olisi tehostettu palveluasuminen tai laitos. Näitä yksiköitä on hälyttävästi vähennetty, jota olen aiemmin Oulun kaupunginvaltuutettuna vastustanut. Tuota valtakunnan linjausta pitää muuttaa siten, että ikäihmiset pääsevät turvallisesti asumaan valvotusti, kun aika on. Eritasoisia ikäihmisten palveluasumisen yksiköitä tulee rakentaa lisää, jotta ikäihmiset saavat arvokkaan vanhuuden ja heidän omaisensa voivat nukkua yönsä levollisesti tietäen, että oma ikäihminen on turvassa.

Läheisistään huolehtiville omaishoitajille pitää osoittaa enemmän arvostusta ja heitä on tuettava paremmin. Lisäksi tulee lisätä omaishoitajien vapaapäiviä sekä varmistaa turvallisen sijaishoidon saatavuus ja laatu.

Yhdenvertaiset vammaispalvelut on myöskin turvattava koko maassa. Vammaisten oikeusturvan on toteuduttava yhdenvertaisesti sote-palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.

Anne Snellman
FT, sairaanhoitaja
aluevaaliehdokas nro 407 (sin.)
Oulu 

Yrittäjäpohjainen perhelääkärimalli käyttöön

Yrittäjäpohjainen perhelääkärimalli käyttöön

Tein joulukuussa 2013 Oulun kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen, jossa esitin, että selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön omalääkäri-omahoitaja -järjestelmä terveyskeskuksissa, hyvinvointikeskuksissa ja -pisteissä. Tuolloin tämä valtuustoaloite ei oikein saanut tulta alleen.

Siniset esittivät kannanottonaan 15.10.2021, että hallituksen tulisi ottaa yrittäjäpohjainen perhelääkärimalli perusterveydenhuollon organisointivaihtoehdoksi. Sinisessä mallissa ihmisillä olisi oikeus vaihtaa määräajoin käyttämäänsä nimikkolääkäriään. Lääkärillä pitäisi olla kiinteä toimipaikka, mutta hän voisi myös käydä potilaan kotona, kun tilanne niin vaatii. Yhdellä lääkärillä voisi olla vastuullaan sopiva määrä perheitä. Sinisten ehdottaman kaltainen malli on käytössä useimmissa länsimaissa kuten Saksassa ja Virossa. Sittemmin olemme tyytyväisenä saaneet lukea, miten kyseinen perhelääkärimalli on saanut kannatusta jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.

Omalääkärimallin, joka on myös perhelääkärimallin ytimenä, etuna on tuttuus potilaan ja lääkärin tuntiessa toisensa. Nykymallissa potilas saa uudelleen ja uudelleen selittää vaivansa aina uudelle kohtaamalleen lääkärille. Kokonaisvaltaisesta potilaan hoitamisesta asiakaslähtöisesti saa vain haaveilla. Tämä on varsin turhauttavaa etenkin potilaalle.

Ennen lääkäri jalkautui jopa potilaansa kotiin tarvittaessa. Miksi tämä on nykyään niin vaikeaa?! Sen sijaan terveyspalvelut tuppaavat vain loittonemaan keskittämisen seurauksena hoitoonpääsyn vaikeutuessa.

Oulussa tulee pystyä myös korjaamaan jo tehtyjä sote-palveluverkon uudistuksia kuten keskustan terveysaseman lopettaminen. Kontinkankaan hyvinvointikeskus on osoittautunut liian mammuttimaiseksi ja kaukaiseksi terveyspalveluiden tuottajaksi Oulun keskustan asukkaille. Lisäksi Oulunsalo tarvitsee jatkossakin niin hammashoitolansa kuin terveysasemansa oulunsalolaisten lähiterveyspalveluiden turvaamiseksi.

Terveyspalvelut mielenterveyspalvelut mukaan luettuna tulee tarjota asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti lähipalveluna jopa omassa kotona, jotta niihin on helppo hakeutua, kun tarve ilmenee. Tällöin hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian sairauden haittavaikutusten sekä kustannusten jäädessä minimiin.

Anne Snellman
FT, sairaanhoitaja
aluevaaliehdokas (sin.)
Oulu

Syitä koronapandemian jatkumiseen

Syitä koronapandemian jatkumiseen

Isorokko on saatu hävitettyä maailmasta rokotusten avulla. Miksi nyt koronan kanssa näyttää siltä, että loppua ei näy?

Löydän ainakin kaksi eroavuutta aiempaan – valinnanvapaus sekä internet.

Isorokon aikaan oli pakko ottaa rokote. Lisäksi ei ollut kanavaa kuten netti, jota myöten valheellinen rokotepropaganda olisi voinut levitä tehokkaasti.

Nyt ei ole pakko ottaa koronarokotetta sekä lisäksi netin kautta valheellinen rokotepropaganda leviää tehokkaasti.

Hankala yhtälö.

Totuus kuitenkin on, että koronavirus on kiusanamme tasan niin kauan kuin rokotuskattavuus ei yllä lähelle 100 %:ia. Rokotuspakon käyttöönotto on nykymaailmassa epätodennäköistä. Sen sijaan tulee luottaa ihmisten medialukutaitoon sekä vastuuntuntoon.

Mutta niinhän se menee, että vapautta ei ole ilman vastuuta. Nyt rokottomattomat, joille rokote on tarjolla, ottavat vastuulleen tehohoitopaikkojen loppumisen, suunniteltujen leikkausten siirtämisen jne. Ei varmaankaan tarvitse avata mitä edelliset tarkoittavat.

Eli vapautta ei ole ilman vastuuta!

Koronankieltäjien vastuulla on lukuisia ihmishenkiä

Koronankieltäjien vastuulla on lukuisia ihmishenkiä

Korona pahimmillaan tappaa ihmisiä.

Kuitenkin maailmasta löytyy ihmisiä, jotka vähättelevät koronaa pitäen sitä tavallisena flunssana Asiaan kuuluu myös kieltää koronarokotusten tarpeellisuus ja jopa pitää koronarokotuksia itsessään tappavina. Totuus kuitenkin on, että koronatauti pahimmillaan tappaa ihmisiä koronarokotusten suojellessa ihmisiä koronataudin vakavalta tappavalta muodolta.

Kysymys kuuluu, mikä on koronankieltäjien vastuu?!

Valheellinen koronapropaganda tulee kalliiksi niin rahallisesti kuin inhimillisestikin yksilöille ja yhteiskunnalle. Koronan vakava tautimuoto voi pahimmillaan tappaa tai vammauttaa uhrinsa lopullisesti.

Mutta kuka tai mikä taho hyötyy koronankieltäjien valheellisen propagandan levittämisestä? Ei ainakaan heitä uskonut rokottamaton koronaan vääjäämättä sairastuva, joka pahimmillaan päätyy tehohoitoon kamppailemaan hengestään häviten taistelun. Rokotetut pääosin välttävät tehohoitoon päätymisen. Tutkitusti rokottamattoman riski päätyä sairaalaan on 15-20-kertainen rokotettuun verrattuna (linkki 1linkki 2).

Koronankieltäjien vastuulla on siis lukuisia ihmishenkiä!

Hallitus kriisikokoukseen

Hallitus kriisikokoukseen

YLE 6.9.21: ”Vaatimukset kiristyvät, mutta hoitajien määrä hoivakodeissa ei nouse samaan tahtiin – Asiantuntija: ”Hoitajien puute on todellinen ongelma.””

YLE 6.9.21: ”Vanhuspalveluissa ei täytetä edelleenkään lain velvoittamaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta, ja ensi vuonna voimaan tulevan uuden mitoituksen alittaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia yksiköistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden toukokuussa vanhuspalvelujen lakisääteisen mitoituksen alitti 10 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 158 alitti lakisääteisen mitoituksen, joka oli seuranta-aikana 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Osa yksiköistä ei ollut vielä toukokuussa saavuttanut edes vuoden 2020 mitoitusrajaa, joka oli 0,5. Näitä yksikköjä oli 53.”

Käsi ylös kenet nämä uutiset yllättivät. Ja mitä tekee maamme hallitus asian korjaamiseksi?! Ei mitään.

Hoitajapulasta on toitotettu jo vuosikausia. Eli tämä tilanne ei ole tullut kenellekkään yllätyksenä.

Todellinen ratkaisu asiaan on puhdas raha. Itse tulostettavat kortit eivät nyt auta.

Ja tuon rahan pitää näkyä hoitajien kukkarossa. Hoitajien palkat pitää nostaa työn vastuun ja vaativuuden tasolle.

Ja paljonko? Koska hoitajien palkkakehityksestä ei ole huolehdittu eikä alan pito- ja vetovoimasta, kyse on useammista satasista.

Ja kyllä – koska hoitajien palkkareformilla tulee olemaan mittava hintalappu, apuun tarvitaan maan hallitus.

Nyt jos koskaan hallituksen pitää vanhustenhoidon ja koko terveydenhuollon kriisin takia kokoontua pikaisesti ratkaisemaan yhä paheneva hoitajapula.

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Oulussa on palveluverkko ollut säästökohteena tiheästi menneinä vuosina. Varmaa on, että lähipalveluista säästäminen palveluverkkoa karsimalla alkaa taas täysillä kuntavaalien jälkeen. Viimeistään joulukuussa kaupunginvaltuustossa äänestetään esim. Oulunsalon hammashoitolan jatkosta. Pahimmillaan tästä ei edes äänestetä, jos uusi valtuusto pääsee asiasta surulliseen konsensukseen eli yhteisymmärrykseen, jossa Oulunsalon hammashoitola hävitetään Oulunsalosta.

Myös kyläkoulut nousevat vääjäämättä säästölistalle taas vaalien jälkeen. Oulussa kouluverkosta on väännetty viimeksi vuosina 2016 ja 2018. Jostain syystä varsinkin Oulunsalon kouluverkon kimppuun käytiin kiivaimmin. Minulle selvää oli ja on, että Salonpään 0-6 luokkien koulu kuin myös Niemenrannan koulun laajennus tarvitaan. Vuonna 2016 Salonpään koulun toimintaa haluttiin supistaa. Oikeasti äänestys kuitenkin koski Salonpään koulun lopettamista, koska 0-3 luokkien koulu olisi ollut helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Saimme puolueiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä tiukassa äänestyksessä pelastettua Salonpään koulun jatkamaan 0-6 luokkien kouluna. Tässä linkki uutiseen aiheesta ja tässä linkki, missä näet valtuutettujen äänestyskäyttäytymisen. 

Vuonna 2018 päädyttiin äänestämään, josko Salonpään koulun toimintaa olisi supistettu vain 0-2 luokkien kouluksi. Oikeasti äänestys kuitenkin koski taas Salonpään koulun lopettamista, koska 0-2 luokkalaisten koulu olisi ollut varsin helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Näistä kahdesta linkistä (linkki 1 ja linkki 2) näet, miten valtuutetut äänestivät. JAA tarkoitti 0-2 luokkien ja EI 0-6 luokkien koulua.

Myös varsinkin Oulunsalon lukion olemassaolo on kyseenalaistettu, vaikka nyt on todettu, että kaikki Oulun lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaakin. Tämän tiedon en usko kuitenkaan kauaa Oulunsalon lukiota suojelevan, vaan myös se joutunee uudelleen säästölistalle keskittämisvimman keskellä. 

Kuntavaalien jälkeen kuntavaalien siirtämä vääntö Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun kyläkouluista jatkuu. Ne jätettiin hetkeksi rauhaan, jotta kuntavaalit saadaan käydä ”rauhassa”. Hyvin on onnistunut – mitä nyt minä yritän asiaa ylösnostaa. Mielestäni niiden tulisi saada jatkaa toimintaansa. Mm. tuossa linkissä on aiemmin edellisistä aiheista kirjoittamaani.

Näin kuntavaalien alla kaikki puolueet näyttävät olevan herttaisen yksimielisiä lähipalveluiden tärkeydestä. Tämän kirjoitukseni avulla kuitenkin näet, miten puheet ja teot ovat kohdanneet. Sen miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen, päätät sinä äänestäjänä.

Lukuisat mielipidekirjoitukseni edelläkin olevista aiheista löytyvät tuolta. Täältä Uuden Suomen blogista löydät myös lukuisia blogikirjoituksiani edellä mainituista aiheista. Vanhimmat blogikirjoitukseni löytyvät tuolta Kalevan blogistani.

Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta on antanut kokouksessaan 26.05.2021 seuraavan lausunnon koskien valtuustoaloitettani, Aurinkopaneelien asentaminen uuden Raksilan uimahallin katolle:

”Raksilan uuden uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu alueellista energiaratkaisua, johon osana on kuulunut myös aurinkoenergian hyödyntäminen.

Raksilan uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu energiatehokkuutta perusteellisesti ja selvityksessä on kirjattuna ”uuden uimahallin katolle pystyisi rakentamaan kooltaan 200kWp kokoisen aurinkovoimalan, jonka vuosituotto olisi silloin 176 MWh. Aurinkovoimala tuottaisi sähköä n. 16 000 euron edestä vuosittain.”

Uimahallihankkeen toteuttamisaikataulu on avoin ja lähivuosien viranomaisvaatimukset hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmien osalta voivat myös vaikuttaa hankkeeseen valittaviin energiaratkaisuihin.

Hankeselvityksiä on tekeillä myös muihin alueen rakennuksiin, jolloin energiaratkaisut kytkeytyvät toisiinsa myös sijaintinsa vuoksi. Uimahalli suuren energiatarpeensa vuoksi on aurinkopaneeleiden hyödyntämiseen hyvä kohde.

Tarkemmat määritteet toteutustavan osalta tarkastellaan tulevan rakennussuunnittelun aikana.”

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Näissäkin kuntavaaleissa minulle sydämen asiana on kuntalaisille tärkeiden lähipalveluiden turvaaminen. Edelleen on syytä puolustaa kyläkouluja sekä reuna-alueiden lukioita. Myös terveyspalvelut tulee säilyttää lähellä kuntalaisia, jotta niihin voi hakeutua kynnyksettömästi. Täten tällä hetkellä uhanalainen Oulunsalon hammashoitola pitää säilyttää Oulunsalossa. 

Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella tulee saada toimimaan opetuspuolen ja kaavoituksen yhteistyö. Uhanalaiset kyläkoulut saadaan kyllä täyttymään lapsista kylien täydennysrakentamisen kautta. Oulussa pitää mahdollistaa asumisen valinnanvapaus siten, että halutessaan perhe voi valita asuinympäristökseen joko maalais- tai kaupunkimaiseman lähikouluineen. Oulu on maantieteellisesti laaja ja siksipä asioita on katsottava laajasti. Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna. Kaupungin kaavoitusta tulee muuttaa siten, että yksityisten sekä yrittäjien tonttitoiveet toteutuvat joustavasti ja nopeasti ilman turhaa byrokratiaa yhden luukun periaatteella.

Vanhustenhoitoon on Oulussa panostettava lisäresursseja siten, että arjen turvallisuus taataan niin kotonaan kuin myös palvelu- tai laitoshoidossa asuville ikäihmisille. Terveyspalveluissa pitää painottaa ennaltaehkäisyä, sillä korjaavat palvelut tulevat kalliiksi kaikille. Lisäksi mielenterveyspalveluiden piiriin tulee voida päästä kynnyksettömästi  ja ripeästi silloin, kun niiden tarve herää. Niin mielenterveyspotilaiden kuin myös heidän omaistensa elämää pitää helpottaa selkeällä palveluohjauksella, neuvonnalla sekä tiedottamisella.

Olen Oulun kaupunginvaltuutettuna mm. puolustanut reuna-alueiden kyläkouluja, terveyskeskuksia, hammashoitoloita ja toisaalta vastustanut Oulu-lisän lakkauttamista sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamista. Minua voi Oulussa äänestää numerolla 534. 

Yhtenäisen Oulun puolesta

Anne Snellman

filosofian tohtori, sairaanhoitaja

kuntavaaliehdokas (sin.)

Oulu

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Näin ne pyörähtävät päätetyt asiat uuteen asentoon 😤 Kysyin Oulun kaupungin virkamiehiltä, josko tänä kesänä uusittaisiin Varjakan saaren vierasvenesataman laituri, joka päätettiin uusia valtuustoaloitteeni johdosta vuonna 2018 (linkki).

Tässä virkamiesvastaus:

”Ohessa on Varjakan laituriasiaa koskeva yhdyskuntalautakunnan päätös 27.2.2018. Päätöksessä on käsitelty omassa kappaleessaan Varjakan laiturin asiaa.

On syytä mainita että Varjakan saari ei ole asemakaavoitettu ja siellä ei ole kaupungin vierasvenesatamaa.  Venesatama on mantereen puolella ja kuuluu kaupungin ylläpitämiin venesatamiin.

Yhdyskuntalautakunta on valtuustoaloitekäsittelyn jälkeen, perustuen talousarviokäsittelyyn loppuvuodesta 2019 hyväksynyt 26.1.2021 Varjakan kehittämissuunnitelman.

Alueelle on tehty uudelleenarviointi, jonka mukaisesti ja lautakunnan hyväksymällä tavalla Varjakan aluetta kehitetään jatkossa.

Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm. ’ Kaupunki ei vastaa saaren vesihuolto- ja sähköverkoston rakentamisesta. Saareen ei rakenneta siltaa. Nykyisen venelaiturin kunnostaminen on mahdollista, mutta kaupunki ei sitoudu siihen.’

Näin ollen Varjakan laiturin uusiminen ei sisälly tämän vuoden investointeihin.”

Kyllä tämä politiikan teko on sitten turhauttavaa. Kyllä saa lehmän hermot olla. Ja kaiken kukkuraksi Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. On siinä varaa sitten hassata ja olla hyödyntämättä kulttuurihistoriallisesti arvokas valmis konsepti. Oulun kaupungin sivulla kerrotaan: ”Varjakassa on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden muodostava, valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä.” Lisäksi ”Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on 26.1.2021 hyväksynyt Varjakan kehittämissuunnitelman (pdf). Sen mukaisesti aluetta kehitetään pienimuotoisia palveluita tarjoavana lähivirkistyskohteena, ei merkittävänä matkailukeskittymänä. Lähtökohtana on arvokkaiden rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen ja niiden myyminen yksittäiskohteina.” (linkki)

Mitenköhän on ajateltu, että vierailijat pääsevät kesällä veneillään Varjakan saareen tutustumaan, jos ei ole vierasvenesatamaa lautureineen?! Ai niin, varmaankin lossilla tai talvella jäätä myöten. Olisihan se jo liian merellistä, jos olisi ehjä laituri käytössä, kun voihan sitä käyttökiellossa olevaakin käyttää kuten nyt tapahtuu, koska vierailijat ihan oikeasti haluavat Varjakan saaren ihmeisiin tutustua. On tuo laituri varmaankin Oulun kaupungin budjetille liian suuri investointi näinä vaikeina aikoina. (Tuossa edellä oli jonkin verran sarkasmia.)

Ps. Kysyin Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.5. milloinkohan myös Varjakan saaren laturiin löytyisi rahaa. Johtaja Puhakka vastasi, että mahdollisesti vuonna 2022, jolloin alueeseen muutenkin panostetaan. 

Eli valoa on sittenkin tunnelin päässä 🙂

Tässä osa kokouksessa pitämästäni puheesta: Kyseessä olevaan laituriin (Kiikelin laituri) näemmä rahat löytyvät helposti. On hienoa, että merellisyyteen Oulussa panostetaan. Samaa kohtelua soisi saavan myös Varjakan saaren laiturin uusiminen, josta tekemääni valtuustoaloitteeseen sain jo positiivisen vastauksen vuonna 2018, mutta joka sittemmin on pyörretty. Varjakan saaren laituri on käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin vierailijat joutuvat saareen päästäkseen käyttämään. Varjakan saaren laiturin uusimisessa kyse on vain muutamasta kymppitonnista. Kysyisin milloinkohan myös tähän laituriin löytyy rahat?

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan kuntavaalien ajankohtaa on arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen (linkki).

Tässä muutama nosto uutisesta:

”– Vaalienhan pitää olla tasapuoliset ja mahdollistaa äänioikeutetuille lain mukaisesti mahdollisimman laajasti äänestämisen mahdollisuus. Se on perusperiaate. Toinen perusperiaate on, että vaalien siirtäminen on demokratiassa äärimmäisen poikkeuksellinen toimenpide, johon pitää ryhtyä vain hyvin painavin perustein. Nämä ovat ne kaksi periaatetta, jotka ovat vaakakupissa, Pöysti sanoo

– Mutta toki jos on niin, kuten nyt saattaa olla tilanne, että merkittäviä joukkoja äänioikeutettuja ei pysty käyttämään äänioikeuttaan tai ainakaan turvallisesti pysty sitä käyttämään, niin tietysti silloin se vaaka alkaa kallistua sen suuntaan, että täytyy vakavasti harkita vaalien siirtämistä.”

Lisäksi Pöysti toteaa:

”– Kyllähän epidemian perustaso on nyt useammassa maakunnassa niin korkealla, että tilanne voi olla huono myös vaalien näkökulmasta, Pöysti sanoo.”

Puolueista ainoastaan Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä – Oulun Sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen joulukuussa 2020 (linkki) sekä allekirjoittaneen edellinen blogikirjoitus aiheesta helmikuun alussa (linkki). 

Nyt pitää valtapuolueiden asettaa gallupit syrjään ja ottaa tosissaan käsiteltäväkseen koronapandemiatilanne ja sen vaikutus kuntavaaleihin 2021. Vääjäämättä on selvää, että koronapandemiatilanne ei ehdi rokotuksistakaan huolimatta huhtikuuhun mennessä laantua niin paljoa, että kuntavaalit olisi terveysturvallista silloin järjestää.

Jotta kuntavaalit voitaisiin järjestää huhtikuussa tulisi olla varmaa, että terveysturvallisuus sekä tasapuolinen demokratia toteutuvat. Vallitsevassa koronapandemiatilanteessa edellinen ei ole varmaa, joten kuntavaalit pitää siirtää.