Tekijä: Anne Snellman

Pohjois-Pohjanmaan Siniset > Articles by: Anne Snellman
Koronankieltäjien vastuulla on lukuisia ihmishenkiä

Koronankieltäjien vastuulla on lukuisia ihmishenkiä

Korona pahimmillaan tappaa ihmisiä.

Kuitenkin maailmasta löytyy ihmisiä, jotka vähättelevät koronaa pitäen sitä tavallisena flunssana Asiaan kuuluu myös kieltää koronarokotusten tarpeellisuus ja jopa pitää koronarokotuksia itsessään tappavina. Totuus kuitenkin on, että koronatauti pahimmillaan tappaa ihmisiä koronarokotusten suojellessa ihmisiä koronataudin vakavalta tappavalta muodolta.

Kysymys kuuluu, mikä on koronankieltäjien vastuu?!

Valheellinen koronapropaganda tulee kalliiksi niin rahallisesti kuin inhimillisestikin yksilöille ja yhteiskunnalle. Koronan vakava tautimuoto voi pahimmillaan tappaa tai vammauttaa uhrinsa lopullisesti.

Mutta kuka tai mikä taho hyötyy koronankieltäjien valheellisen propagandan levittämisestä? Ei ainakaan heitä uskonut rokottamaton koronaan vääjäämättä sairastuva, joka pahimmillaan päätyy tehohoitoon kamppailemaan hengestään häviten taistelun. Rokotetut pääosin välttävät tehohoitoon päätymisen. Tutkitusti rokottamattoman riski päätyä sairaalaan on 15-20-kertainen rokotettuun verrattuna (linkki 1linkki 2).

Koronankieltäjien vastuulla on siis lukuisia ihmishenkiä!

Hallitus kriisikokoukseen

Hallitus kriisikokoukseen

YLE 6.9.21: ”Vaatimukset kiristyvät, mutta hoitajien määrä hoivakodeissa ei nouse samaan tahtiin – Asiantuntija: ”Hoitajien puute on todellinen ongelma.””

YLE 6.9.21: ”Vanhuspalveluissa ei täytetä edelleenkään lain velvoittamaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta, ja ensi vuonna voimaan tulevan uuden mitoituksen alittaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia yksiköistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden toukokuussa vanhuspalvelujen lakisääteisen mitoituksen alitti 10 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 158 alitti lakisääteisen mitoituksen, joka oli seuranta-aikana 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Osa yksiköistä ei ollut vielä toukokuussa saavuttanut edes vuoden 2020 mitoitusrajaa, joka oli 0,5. Näitä yksikköjä oli 53.”

Käsi ylös kenet nämä uutiset yllättivät. Ja mitä tekee maamme hallitus asian korjaamiseksi?! Ei mitään.

Hoitajapulasta on toitotettu jo vuosikausia. Eli tämä tilanne ei ole tullut kenellekkään yllätyksenä.

Todellinen ratkaisu asiaan on puhdas raha. Itse tulostettavat kortit eivät nyt auta.

Ja tuon rahan pitää näkyä hoitajien kukkarossa. Hoitajien palkat pitää nostaa työn vastuun ja vaativuuden tasolle.

Ja paljonko? Koska hoitajien palkkakehityksestä ei ole huolehdittu eikä alan pito- ja vetovoimasta, kyse on useammista satasista.

Ja kyllä – koska hoitajien palkkareformilla tulee olemaan mittava hintalappu, apuun tarvitaan maan hallitus.

Nyt jos koskaan hallituksen pitää vanhustenhoidon ja koko terveydenhuollon kriisin takia kokoontua pikaisesti ratkaisemaan yhä paheneva hoitajapula.

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen?

Oulussa on palveluverkko ollut säästökohteena tiheästi menneinä vuosina. Varmaa on, että lähipalveluista säästäminen palveluverkkoa karsimalla alkaa taas täysillä kuntavaalien jälkeen. Viimeistään joulukuussa kaupunginvaltuustossa äänestetään esim. Oulunsalon hammashoitolan jatkosta. Pahimmillaan tästä ei edes äänestetä, jos uusi valtuusto pääsee asiasta surulliseen konsensukseen eli yhteisymmärrykseen, jossa Oulunsalon hammashoitola hävitetään Oulunsalosta.

Myös kyläkoulut nousevat vääjäämättä säästölistalle taas vaalien jälkeen. Oulussa kouluverkosta on väännetty viimeksi vuosina 2016 ja 2018. Jostain syystä varsinkin Oulunsalon kouluverkon kimppuun käytiin kiivaimmin. Minulle selvää oli ja on, että Salonpään 0-6 luokkien koulu kuin myös Niemenrannan koulun laajennus tarvitaan. Vuonna 2016 Salonpään koulun toimintaa haluttiin supistaa. Oikeasti äänestys kuitenkin koski Salonpään koulun lopettamista, koska 0-3 luokkien koulu olisi ollut helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Saimme puolueiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä tiukassa äänestyksessä pelastettua Salonpään koulun jatkamaan 0-6 luokkien kouluna. Tässä linkki uutiseen aiheesta ja tässä linkki, missä näet valtuutettujen äänestyskäyttäytymisen. 

Vuonna 2018 päädyttiin äänestämään, josko Salonpään koulun toimintaa olisi supistettu vain 0-2 luokkien kouluksi. Oikeasti äänestys kuitenkin koski taas Salonpään koulun lopettamista, koska 0-2 luokkalaisten koulu olisi ollut varsin helppo lopettaa jatkossa pienuutensa takia. Näistä kahdesta linkistä (linkki 1 ja linkki 2) näet, miten valtuutetut äänestivät. JAA tarkoitti 0-2 luokkien ja EI 0-6 luokkien koulua.

Myös varsinkin Oulunsalon lukion olemassaolo on kyseenalaistettu, vaikka nyt on todettu, että kaikki Oulun lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaakin. Tämän tiedon en usko kuitenkaan kauaa Oulunsalon lukiota suojelevan, vaan myös se joutunee uudelleen säästölistalle keskittämisvimman keskellä. 

Kuntavaalien jälkeen kuntavaalien siirtämä vääntö Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun kyläkouluista jatkuu. Ne jätettiin hetkeksi rauhaan, jotta kuntavaalit saadaan käydä ”rauhassa”. Hyvin on onnistunut – mitä nyt minä yritän asiaa ylösnostaa. Mielestäni niiden tulisi saada jatkaa toimintaansa. Mm. tuossa linkissä on aiemmin edellisistä aiheista kirjoittamaani.

Näin kuntavaalien alla kaikki puolueet näyttävät olevan herttaisen yksimielisiä lähipalveluiden tärkeydestä. Tämän kirjoitukseni avulla kuitenkin näet, miten puheet ja teot ovat kohdanneet. Sen miten Oulun kyläkouluille ja muille lähipalveluille käy vaalien jälkeen, päätät sinä äänestäjänä.

Lukuisat mielipidekirjoitukseni edelläkin olevista aiheista löytyvät tuolta. Täältä Uuden Suomen blogista löydät myös lukuisia blogikirjoituksiani edellä mainituista aiheista. Vanhimmat blogikirjoitukseni löytyvät tuolta Kalevan blogistani.

Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Raksilan uuden uimahallin katolle todennäköisesti aurinkopaneelit

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta on antanut kokouksessaan 26.05.2021 seuraavan lausunnon koskien valtuustoaloitettani, Aurinkopaneelien asentaminen uuden Raksilan uimahallin katolle:

”Raksilan uuden uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu alueellista energiaratkaisua, johon osana on kuulunut myös aurinkoenergian hyödyntäminen.

Raksilan uimahallin hankeselvityksessä on tutkittu energiatehokkuutta perusteellisesti ja selvityksessä on kirjattuna ”uuden uimahallin katolle pystyisi rakentamaan kooltaan 200kWp kokoisen aurinkovoimalan, jonka vuosituotto olisi silloin 176 MWh. Aurinkovoimala tuottaisi sähköä n. 16 000 euron edestä vuosittain.”

Uimahallihankkeen toteuttamisaikataulu on avoin ja lähivuosien viranomaisvaatimukset hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmien osalta voivat myös vaikuttaa hankkeeseen valittaviin energiaratkaisuihin.

Hankeselvityksiä on tekeillä myös muihin alueen rakennuksiin, jolloin energiaratkaisut kytkeytyvät toisiinsa myös sijaintinsa vuoksi. Uimahalli suuren energiatarpeensa vuoksi on aurinkopaneeleiden hyödyntämiseen hyvä kohde.

Tarkemmat määritteet toteutustavan osalta tarkastellaan tulevan rakennussuunnittelun aikana.”

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna

Näissäkin kuntavaaleissa minulle sydämen asiana on kuntalaisille tärkeiden lähipalveluiden turvaaminen. Edelleen on syytä puolustaa kyläkouluja sekä reuna-alueiden lukioita. Myös terveyspalvelut tulee säilyttää lähellä kuntalaisia, jotta niihin voi hakeutua kynnyksettömästi. Täten tällä hetkellä uhanalainen Oulunsalon hammashoitola pitää säilyttää Oulunsalossa. 

Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella tulee saada toimimaan opetuspuolen ja kaavoituksen yhteistyö. Uhanalaiset kyläkoulut saadaan kyllä täyttymään lapsista kylien täydennysrakentamisen kautta. Oulussa pitää mahdollistaa asumisen valinnanvapaus siten, että halutessaan perhe voi valita asuinympäristökseen joko maalais- tai kaupunkimaiseman lähikouluineen. Oulu on maantieteellisesti laaja ja siksipä asioita on katsottava laajasti. Koko laaja Oulu tulee pitää asuttuna. Kaupungin kaavoitusta tulee muuttaa siten, että yksityisten sekä yrittäjien tonttitoiveet toteutuvat joustavasti ja nopeasti ilman turhaa byrokratiaa yhden luukun periaatteella.

Vanhustenhoitoon on Oulussa panostettava lisäresursseja siten, että arjen turvallisuus taataan niin kotonaan kuin myös palvelu- tai laitoshoidossa asuville ikäihmisille. Terveyspalveluissa pitää painottaa ennaltaehkäisyä, sillä korjaavat palvelut tulevat kalliiksi kaikille. Lisäksi mielenterveyspalveluiden piiriin tulee voida päästä kynnyksettömästi  ja ripeästi silloin, kun niiden tarve herää. Niin mielenterveyspotilaiden kuin myös heidän omaistensa elämää pitää helpottaa selkeällä palveluohjauksella, neuvonnalla sekä tiedottamisella.

Olen Oulun kaupunginvaltuutettuna mm. puolustanut reuna-alueiden kyläkouluja, terveyskeskuksia, hammashoitoloita ja toisaalta vastustanut Oulu-lisän lakkauttamista sekä ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamista. Minua voi Oulussa äänestää numerolla 534. 

Yhtenäisen Oulun puolesta

Anne Snellman

filosofian tohtori, sairaanhoitaja

kuntavaaliehdokas (sin.)

Oulu

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Oulustako Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?!

Näin ne pyörähtävät päätetyt asiat uuteen asentoon 😤 Kysyin Oulun kaupungin virkamiehiltä, josko tänä kesänä uusittaisiin Varjakan saaren vierasvenesataman laituri, joka päätettiin uusia valtuustoaloitteeni johdosta vuonna 2018 (linkki).

Tässä virkamiesvastaus:

”Ohessa on Varjakan laituriasiaa koskeva yhdyskuntalautakunnan päätös 27.2.2018. Päätöksessä on käsitelty omassa kappaleessaan Varjakan laiturin asiaa.

On syytä mainita että Varjakan saari ei ole asemakaavoitettu ja siellä ei ole kaupungin vierasvenesatamaa.  Venesatama on mantereen puolella ja kuuluu kaupungin ylläpitämiin venesatamiin.

Yhdyskuntalautakunta on valtuustoaloitekäsittelyn jälkeen, perustuen talousarviokäsittelyyn loppuvuodesta 2019 hyväksynyt 26.1.2021 Varjakan kehittämissuunnitelman.

Alueelle on tehty uudelleenarviointi, jonka mukaisesti ja lautakunnan hyväksymällä tavalla Varjakan aluetta kehitetään jatkossa.

Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm. ’ Kaupunki ei vastaa saaren vesihuolto- ja sähköverkoston rakentamisesta. Saareen ei rakenneta siltaa. Nykyisen venelaiturin kunnostaminen on mahdollista, mutta kaupunki ei sitoudu siihen.’

Näin ollen Varjakan laiturin uusiminen ei sisälly tämän vuoden investointeihin.”

Kyllä tämä politiikan teko on sitten turhauttavaa. Kyllä saa lehmän hermot olla. Ja kaiken kukkuraksi Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. On siinä varaa sitten hassata ja olla hyödyntämättä kulttuurihistoriallisesti arvokas valmis konsepti. Oulun kaupungin sivulla kerrotaan: ”Varjakassa on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden muodostava, valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä.” Lisäksi ”Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on 26.1.2021 hyväksynyt Varjakan kehittämissuunnitelman (pdf). Sen mukaisesti aluetta kehitetään pienimuotoisia palveluita tarjoavana lähivirkistyskohteena, ei merkittävänä matkailukeskittymänä. Lähtökohtana on arvokkaiden rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen ja niiden myyminen yksittäiskohteina.” (linkki)

Mitenköhän on ajateltu, että vierailijat pääsevät kesällä veneillään Varjakan saareen tutustumaan, jos ei ole vierasvenesatamaa lautureineen?! Ai niin, varmaankin lossilla tai talvella jäätä myöten. Olisihan se jo liian merellistä, jos olisi ehjä laituri käytössä, kun voihan sitä käyttökiellossa olevaakin käyttää kuten nyt tapahtuu, koska vierailijat ihan oikeasti haluavat Varjakan saaren ihmeisiin tutustua. On tuo laituri varmaankin Oulun kaupungin budjetille liian suuri investointi näinä vaikeina aikoina. (Tuossa edellä oli jonkin verran sarkasmia.)

Ps. Kysyin Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.5. milloinkohan myös Varjakan saaren laturiin löytyisi rahaa. Johtaja Puhakka vastasi, että mahdollisesti vuonna 2022, jolloin alueeseen muutenkin panostetaan. 

Eli valoa on sittenkin tunnelin päässä 🙂

Tässä osa kokouksessa pitämästäni puheesta: Kyseessä olevaan laituriin (Kiikelin laituri) näemmä rahat löytyvät helposti. On hienoa, että merellisyyteen Oulussa panostetaan. Samaa kohtelua soisi saavan myös Varjakan saaren laiturin uusiminen, josta tekemääni valtuustoaloitteeseen sain jo positiivisen vastauksen vuonna 2018, mutta joka sittemmin on pyörretty. Varjakan saaren laituri on käyttökiellossa, mutta sitä kuitenkin vierailijat joutuvat saareen päästäkseen käyttämään. Varjakan saaren laiturin uusimisessa kyse on vain muutamasta kymppitonnista. Kysyisin milloinkohan myös tähän laituriin löytyy rahat?

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Pöysti on oikeassa. Vain Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan kuntavaalien ajankohtaa on arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen (linkki).

Tässä muutama nosto uutisesta:

”– Vaalienhan pitää olla tasapuoliset ja mahdollistaa äänioikeutetuille lain mukaisesti mahdollisimman laajasti äänestämisen mahdollisuus. Se on perusperiaate. Toinen perusperiaate on, että vaalien siirtäminen on demokratiassa äärimmäisen poikkeuksellinen toimenpide, johon pitää ryhtyä vain hyvin painavin perustein. Nämä ovat ne kaksi periaatetta, jotka ovat vaakakupissa, Pöysti sanoo

– Mutta toki jos on niin, kuten nyt saattaa olla tilanne, että merkittäviä joukkoja äänioikeutettuja ei pysty käyttämään äänioikeuttaan tai ainakaan turvallisesti pysty sitä käyttämään, niin tietysti silloin se vaaka alkaa kallistua sen suuntaan, että täytyy vakavasti harkita vaalien siirtämistä.”

Lisäksi Pöysti toteaa:

”– Kyllähän epidemian perustaso on nyt useammassa maakunnassa niin korkealla, että tilanne voi olla huono myös vaalien näkökulmasta, Pöysti sanoo.”

Puolueista ainoastaan Siniset ovat esittäneet kuntavaalien siirtämistä – Oulun Sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen joulukuussa 2020 (linkki) sekä allekirjoittaneen edellinen blogikirjoitus aiheesta helmikuun alussa (linkki). 

Nyt pitää valtapuolueiden asettaa gallupit syrjään ja ottaa tosissaan käsiteltäväkseen koronapandemiatilanne ja sen vaikutus kuntavaaleihin 2021. Vääjäämättä on selvää, että koronapandemiatilanne ei ehdi rokotuksistakaan huolimatta huhtikuuhun mennessä laantua niin paljoa, että kuntavaalit olisi terveysturvallista silloin järjestää.

Jotta kuntavaalit voitaisiin järjestää huhtikuussa tulisi olla varmaa, että terveysturvallisuus sekä tasapuolinen demokratia toteutuvat. Vallitsevassa koronapandemiatilanteessa edellinen ei ole varmaa, joten kuntavaalit pitää siirtää.

Ministerin ja puoluesihteerien hengenvaarallinen koronapeli

Ministerin ja puoluesihteerien hengenvaarallinen koronapeli

Eilen uutisoitiin, että oikeusministeriön virkamiehet ovat esittäneet kuntavaalien siirtoa huhtikuulta syksyyn. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson (r.) ja puoluesihteerit tyrmäsivät kuitenkin ehdotuksen yksimielisesti. 

Virkamiehet toimivat virkavastuulla, ja tekevät esityksensä tietoon perustuen. Kansliapäällikkö Timosen mukaan esitys perustui kokonaisarviointiin, johon vaikuttivat erityisesti terveysturvallisuusriskit.

– Meillä on kaksi eri asiaa, eli ensinnäkin perinteinen vaaliturvallisuus: se, että vaalit ovat turvallisesti ja luotettavasti järjestetyt ja että demokratia toteutuu vaaleissa. Toinen on terveysturvallisuus, joka on näiden vaalien erityispiirre. Näiden yhdistelmään tämä arvio perustui, Timonen kertoi STT:lle.

Herää kysymys, millä asiantuntemuksella ministeri ja puolusihteerit ovat kykeneviä linjaamaan, että kuntavaalit on turvallista järjestää huhtikuussa?! Ja että demokratia toteutuu?!

Siihen, että USA:ssa järjestettiin vaalit koronapandemian aikana on turha vedota. Ne vietiin osittain läpi postiäänestyksenä. Huhtikuuhun mennessä ei Suomessa ehditä postiäänestystä laittamaan jalalle. 

Mielestäni kuntavaalit pitää siirtää syksyyn ja lisäksi ne tulee pyrkiä muuttamaan postiäänestyksellä hoidettavaksi. Tämä sen takia, että voi olla, että koronapandemia on vielä syksylläkin riesanamme, jolloin postiäänestys takaa sekä terveysturvallisuuden että demokratian toteutumisen koronapandemiasta huolimatta.

Nyt jos koskaan pitäisi valtapuolueiden laittaa kansan etu oman edun edelle. Linjaamalla, että kuntavaalit on turvallista muka järjestää jo huhtikuussa, puoluesihteerit puolueineen vaarantavat suomalaisten terveyden. 

Nytkin käytössä olevien rajoitusten tarkoituksena on hillitä koronavirustartuntojen määrää, jotta rajalliset tehohoitopaikat Suomessa riittävät tehohoitoa vaativille potilaille. Jos kuntavaalit järjestetään huhtikuussa terveysvaaroista huolimatta ja tehohoitopaikat loppuvat kesken, kuka päättää ketä hoidetaan? Ministeri ja puoluesihteerit vallitsevan logiikan mukaan! Onneksi olkoon!

Tieto lisää tuskaa. Terveisin Oulun seudun yhteispäivystyksessä työharjoittelua suorittava sairaanhoitajaopiskelija!

Kylmää politiikkaa Oulussa

Kylmää politiikkaa Oulussa

Vuosi 2020 oli niin Oululle kuin koko maailmalle poikkeuksellinen vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi. Edellisen lisäksi Oulun kuntapolitiikkaa on haastanut edelleen iänikuinen pyrkimys säästää keinoja kaihtamatta. Surullisenkuuluisa, valtakunnallistakin huomiota saanut Perlaconin lista on kiertänyt päättäjien pöydissä. Oulun Sinistä valtuustoryhmää ei näihin Perlaconin säästölistan mukaisiin koritus -kokouksiin ole virallisesti otettu mukaan, joten emme ole ”korituksia” myöskään hyväksyneet. Valitettavasti usein mainitaan, että nämä ”koritukset” eli säästölinjaukset ovat yhteisesti sovittu Oulun valtuustoryhmien kesken. Tämä ei siis pidä paikkaansa.

Kuten tavallista monet nytkin syksyn aikana ylösnostetuista säästökohteista ovat olleet kestosuosikkeja säästöiksi. Tällainen oli esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisä eli Oulu-lisä. Kyse on 80 eurosta, joka maksetaan perheen nuorimmasta alle 18 kuukauden ikäisestä lapsesta. Oulun Sinisen valtuustoryhmän mielestä Oulu-lisä on hyvin kohdennettua tukea, jonka poisto lisää muun muassa lapsiperheiden syrjäytymistä.

Oulun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti 14.9.20, että Oulu-lisästä luovutaan 1.3.21 lähtien. Tämän jälkeen Oulu-lisän jatko tuotiin Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätettäväksi. Vastustin ainoana 27.10. Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa Oulu-lisän poistoa. Muutosesitystäni ei kannatettu. Jätin eriävän mielipiteen päätökseen.

Viimeinen mahdollisuus puolustaa Oulu-lisää oli Oulun kaupungin talousarvion 2021 ja -suunnitelman 2022-2023 käsittelyn yhteydessä. Täten Oulun Sininen valtuustoryhmä teki ainoana Oulun valtuustoryhmänä Oulu-lisän puolesta muutosesityksen talousarvioon. Ansiostamme Oulu-lisän jatkon puolesta äänestettiin 7.12. Oulun kaupunginvaltuustossa. Äänestystulos oli 64-3. Oulu-lisän jatkon kannalla oli allekirjoittaneen lisäksi ainoastaan Kristillisdemokraattien valtuutettu sekä yksi keskustalainen valtuutettu. Eli valitettavasti hävisimme taiston Oulu-lisästä. Jätin eriävän mielipiteen.

Lisäksi vieläkään Oulu ei ole yhtenäinen, vaikka uusi Oulu aloitti jo vuoden 2013 alusta. Eikä ole ihme. Edelleen puuhataan reuna-alueiden palveluiden lopettamisia säästösyistä siirtämällä eli keskittämällä palveluita kanta-Ouluun. Näin ei voi jatkua, jos halutaan rakentaa yhtenäinen Oulu. Tällä hetkellä liipasimella on taas Oulunsalon hammashoitola.

Sinisen valtuustoryhmän mielestä Oulunsalon hammashoito on hyvä järjestää edelleen Oulunsalossa. Edellisen johdosta esitimme ainoana valtuustoryhmänä muutosesityksen Oulunsalon hammashoitolan jatkon puolesta Oulun kaupungin talousarvioon. Ansiostamme Oulunsalon hammashoitolan puolesta äänestettiin 7.12. Oulun kaupunginvaltuustossa. Äänestystulos oli 45-20. Eli valitettavasti hävisimme taiston Oulunsalon hammashoitolan puolesta. Jätin eriävän mielipiteen. 

Oulunsalon hammashoitolan kohtaloa ei onneksi ole vielä sinetöity kokonaan, sillä asian päättää lopullisesti Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta. Se milloin tämä tapahtuu, jää nähtäväksi. Todennäköisesti lähestyvät kuntavaalit siirtävät päätöksen yli vaalien.

Niin Oulu-lisästä kuin Oulunsalon hammashoitolastakaan ei olisi tarvinnut aloittaa säästökeskustelua, jos kaupunginjohtajan pohjaesitys veroprosentin nostosta yhdellä prosentilla olisi toteutunut. Sen sijaan lähinnä Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten valtuutettujen takia veroprosenttia nostettiin vain puolella prosentilla johtaen noin 15 miljoonan euron tulojen menetykseen kaupungin kassasta. Siniset kannattivat kyseisessä äänestyksessä veroprosentin nostoa yhdellä prosentilla. Mielestämme juustohöyläämisen ja toisaalta lisävelanoton tie saisi jo päättyä. Mutta nyt sen sijaan kuntalaiset menettävät palveluita ja tukia kuten Oulu-lisän. 

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu

Oulussa harkitaan kadunvarsien vaalimainostelineistä luopumista

Oulussa harkitaan kadunvarsien vaalimainostelineistä luopumista

Jätin 24.2.2020 Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitin Oulun Sinisen valtuustoryhmän puolesta, että Oulun tulisi luopua kadunvarsien vaalimainostelineistä. Oulun keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 15.12.2020 antanut aloitteeseen lievästi positiivisen vastauksen. 

Ote vastauksesta: ”Aloitteessa esitetty tapa vaalikampanjoinnin tukemisesta on toteuttamiskelpoinen ja vaihtoehto perinteiselle ulkomainonnalle. Keskusvaalilauta selvittää ennen kevään kuntavaalien kampanjoinnin aloittamista puolueiden näkemyksen vaalimainostelineiden tarpeellisuudesta, niiden määrästä ja vaihtoehtoisista tavoista tukea vaalikampanjointia.”

Alla koko Oulun keskusvaalilautakunnan vastaus: 

”Aloite

Perusteluna aloitteelle nostan esille vaalimainostelineissä oleviin vaalimainoksiin kohdistuvan toistuvan ilkivallan ja telineiden rikkomisen, josta aiheutuu taloudellisia kuluja niin kaupungille kuin puoluejärjestöille ja valitsijayhdistyksille. Telineistä luopuminen vähentää myös turhaa autoilua, kun ympäri laajaa kaupunkialuetta sijoitettavia telineitä ei tarvitse asentaa ja purkaa sekä käydä päivittäin korjaamassa miltään osin. Näin torjutaan ilmastonmuutosta.

Äänestäjät ovat suurelta osin siirtyneet jo muutenkin käyttämään nykyaikaisempia valintaperusteita someyhteisöissä perinteisen kadunvarsitelineissä olevan ehdokaskuvan perusteella äänestämisen sijaan, joten Oulun on aika elää tässäkin asiassa tätä päivää eilisen sijaan.

Täten esitän, että Oulun kaupunki luopuu jo seuraaviin vuoden 2021 kuntavaaleihin mennessä perinteisistä vaalimainostelineistä ja niiden sijoittelusta koko kaupungin alueella. Vaihtoehtona voisi olla ehdokaslistojen julkaiseminen kaupungin toimesta samoissa lehdissä, joissa virallinen vaaleista ilmoittaminen tapahtuu mukaan lukien joku ilmaisjakelulehti sekä sen ohella nykyaikaiseen tapaan digitalisaatiota hyödyntäen kaupungin omilla verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Nykytilanne

Oulun kaupunki/keskusvaalilautakunta osallistuu puolueiden vaalikampanjoiden tukemiseen asettamalla katujen ja teiden varsille vaalimainostelineitä. Viime vaaleissa telinepaikkoja oli 25 kappaletta. Telineissä on vaalimainostaulupaikkoja vaaleista riippuen 10 – 20 kappaletta. Sisäisen laskutuksen mukaiset kustannukset telineiden asentamisesta ja ylläpidosta ovat noin 20 000 euroa/vaalit. Puolueiden ja muiden ehdokkaita asettaneiden tehtävänä on hankkia vaalimainoksilleen taustalevyt ja mainosten asettaminen telineisiin.

Viimeisten vuosien aikana vaalimainostelineiden määrää on vähennetty merkittävästi. Tällä hetkellä vaalimainostelineitä on sijoitettu 25 paikkaan. Telineiden sijoittelussa lähtökohtana on ollut, että Oulun kaupungin jokaiselle suuralueelle sijoitetaan yksi teline. Poikkeuksena on keskustan suuralue, jossa on 4 paikkaa ja Kaijonharju, jossa on 2 paikkaa. Esimerkiksi vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalimainostelineitä asetettiin yhteensä 47 paikkaan.

Vaalimainospaikkojen tarjoaminen ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä, joten kunta voi vapaasti päättää, tarjoaako ja minkä verran telinepaikkoja. Mikäli kunta tarjoaa mahdollisuuden vaalimainontaan, on kaikkia ehdokkaita kohdeltava tasapuolisesti.

Vaihtoehtoiset tavat tukea vaalikampanjointia

Aloitteessa esitetyt perustelut vaalimainostelineistä luopumiselle ovat suurelta osin paikkansa pitäviä. On todennäköistä, että vaalimainostaulujen merkitys äänestyskäyttäytymiseen ja äänestysaktiivisuuteen on hyvin vähäinen. Tiedon jakaminen sähköisessä ja myös printtimediassa on tänä päivänä vaikuttavampi tapa lähestyä äänestäjiä. Aiemmin puolueiden edustajilta saadun palautteen perusteella myös perinteisille vaalimainostelineille on ollut edelleen kannatusta eikä niistä ole ollut valmiutta luopua kokonaan.

Aloitteessa esitetty tapa vaalikampanjoinnin tukemisesta on toteuttamiskelpoinen ja vaihtoehto perinteiselle ulkomainonnalle. Keskusvaalilauta selvittää ennen kevään kuntavaalien kampanjoinnin aloittamista puolueiden näkemyksen vaalimainostelineiden tarpeellisuudesta, niiden määrästä ja vaihtoehtoisista tavoista tukea vaalikampanjointia.”