Vuosi: 2020

Kuunteluoppilaasta kuntapäättäjäksi

Kuunteluoppilaasta kuntapäättäjäksi

Lähestyvät kuntavaalit ovat jo kynnyksellä ja ehdokashaku on käynnistynyt puoluekentällä vaihtelevalla tavalla vallitsevista olosuhteista johtuen. Läheskään kaikkia kansalaisiamme ei edes kiinnosta mitä omassa kunnassa tai kaupungissa tapahtuu ja mistä rahoitus julkisille palveluille ja infraan saadaan koottua. On totuttu siihen, että toimeen kuitenkin tullaan tavalla taikka toisella, jos ei omin kustannuksin, niin yhteiskunnan varoin.

Varttuneempi väestönosa on yleensä valveutuneempi siitä mihin yhteiset varat käytetään, koska kokemusperäistä tietoa on karttunut elämän varella jälkipolvia enemmän. Toisaalta aika usein kuulee ikääntyneimpien kanssa keskustellessa todettavan, että kun ei nyt enää mitään isompaa muutosta tulisi mihinkään asiaan omana elinaikanani, niin nuoret tehkööt sitten mitä haluavat, kun meistä aika jättää. Tiettyä viisautta niissäkin ajatuksissa tietenkin on, sillä maailma on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana todella hurjasti ja edelleen vauhtia tulee lisää.

Nuorempi väestönosa on saanut syntyä vallitsevaan digiyhteiskuntaan, joten heillä lienee ajatuksetkin toisella tasolla kuin varttuneemmalla väestönosalla. Kehitystä ei kuitenkaan voida pysäyttää, mutta sen kulkuun ja suuntaan toki voidaan vaikuttaa. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että yhteiskunnallisia asioita olisi päättämässä vaihtuvainen joukko eri-ikäisiä kuntapäättäjiä. On lukuisia esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kunnissa ja kaupungeissa, joissa samat päättäjät istuvat useita vuosikymmeniä turvalliseksi kokemassaan päätöksentekoelimissä jarruttaen ja siirtäen edistyksellistä toimintaa omien tuntemustensa tai poliittisen yhteisönsä pohjalta, unohtaen yhteisen hyvän. Mielestäni kuntapäättäjänä saisi olla yhtäjaksoisesti maksimissaan viisi vaalikautta eli kaksikymmentä vuotta. Vähemmässäkin ajassa lupaukset ja näytöt voi lunastaa ja antaa tilaa uusille kokelaille uusine innovaatioineen. Kunnissa päätetään kuntalaisilta veroina sekä palvelu-ja lupamaksuina kerättyjen varojen kohdentamisesta lakisääteisesti kuntien eri toimialoille, joten sen luulisi kiinnostavan jokaista ääänioikeuden saavuttanutta ja sen kynnyksellä olevaa kuntalaista.

Puolueet hakevat nyt uusia ehdokkaita ja toivottavaa olisi, että äänivaltaiset kuntalaiset ikään katsomatta kiinnostuisivat ja hakeutuisivat ehdokkaiksi kaikkiin niihin puolueisiin, joissa edistyksellistä ja uudistusmielistä konservatismiä vaalitaan ja pyritään toteuttamaan. Siniset tarjoavat uusille kasvoille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa kehittämiseen sellaiseksi yhteisöksi, joissa vastuuta ei siirretä tiukankaan paikan tullen ja oikeudet sekä turvallisuus toteutuvat elinolojemme vahvistamiseksi. Ei ole niin hasssua ideaa hyvinvoinnin lisäämiseksi, etteikö se jo sellaisenaan olisi toteuttamiskelpoinen tai etteikö siitä jalostuisi sellaisen käyttökelpoinen tapa tai toimintamalli, jolla yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus kuntalaisten keskuudessa vahvistuisi entisestään oleellisesti. Arvoisa nuori, työikäinen tai eläkeläinen, älä jää kuunteluoppilaaksi, vaan ota ja rohkaise mielesi ja toteuta määrätietoista ja kauaskantoista kuntapolitiikka oman kuntasi elinvoiman kohentamiseksi yhdessä meidän kanssamme. Ovi on auki, astu sisään.

Jari Pirinen Oulu

Oulun rakenteelliset uudistukset = kyläkouluja kiinni!

Oulun rakenteelliset uudistukset = kyläkouluja kiinni!

Olen nyt muutaman vuoden kuunnellut itkua ja hammasten kiristystä siitä, miten Oulussa pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta Oulun taloustilanne muuttuisi timanttiseksi. Tuo “rakenteelliset uudistukset” kuulostaa hienolta ja saattaisi äkkiseltään kuulostaa siltä, että säästöeuroja noilla taikasanoilla heltiäisi paljonkin. 

Vuonna 2016 valtuuston äänestyspäätöksen jälkeen rakenteellisia uudistuksia kouluverkkoon tehtiinkin. Tämä tuntuu monelta unohtuvan. Kaikkiin esitettyihin rakenteellisiin uudistuksiin eli kyläkoulujen lakkautuksiin me kyläpoliitikon leiman saaneet valtuutetut emme kuitenkaan suostuneet. 

Vuonna 2018 eteemme tuotiin esityksenä lakkauttaa samoja kyläkouluja kuin mitä jäi vuonna 2016 lakkauttamatta. Näihin emme me kyläpoliitikot taaskaan suostuneet. 

Nyt rakeenteellisena uudistuksena vaaditaan kolmen kyläkoulun Keiskan, Pikkarilan ja Sanginsuun koulujen lakkautusta. Näistä alueilleen arvokkaiden koulujen lakkautuksista saatavat säästöt olisivat mitättömät Oulun talouden kannalta. Josko säästöjä tulisi edes ollenkaan vaan lisäkuluja muun muassa koulukuljetuskustannusten nousun takia.

MUTTA kun rakeenteellisia uudistuksia pitää tehdä, makso mitä makso! Niinpä makso mitä makso! Olen vuosia toitottanut, Mitä maksaa Oululle imagohaitta, kun koko ajan puhutaan rakenteellisista uudistuksista eli kyläkoulujen alasajosta. Tuon kun joku laskisi! 

Huimasti suurempia säästöjä Oulussa on saatavissa esimerkiksi hankkeiden karsimisesta! Oulun kaupungin hankekonaisuuden arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Niitä Oulussa syntyy kuin sieniä sateella. Ja kaikkien hankkeiden hyödyistä en ole kovinkaan vakuuttunut. Miksiköhän näitä lukuisia hankkeita ei haluta kunnolla vähentää… Sen voi itse jokainen päätellä.

Kiertokaaren tulee aloittaa maksuton muovin keräys

Kiertokaaren tulee aloittaa maksuton muovin keräys

Rinki-ekopisteiden muovin keräyskontit eivät houkuttele kierrättämään muovia. Konteissa ylhäällä olevasta kapeasta suuaukosta käsin tapahtuva muovin lataus on hankalaa, hidasta ja vaarallista. Kierrättämisen tulisi olla helppoa, nopeaa ja turvallista, jotta se houkuttelisi kierrättämään.

Tällä hetkellä Ruskon jätekeskukseen vietäessä kaikki muovi on maksullista sekajätettä. Edellisen johdosta jätin 15.6. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Ruskon jätekeskuksessa aloitetaan maksuton muovin keräys Oivapisteelle mahdollisimman käyttäjäystävällisesti esimerkiksi molokkiin.

Anne Snellman

FT, valtuutettu (sin.)

Oulu

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö muokkaa elinympäristöämme kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tuhoksemme koituva kehitys olisi voitava katkaista maailmanlaajuisella yhteistyöllä kaikkien kansakuntien kesken. Usein vähättelemme ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua ja pidämme sitä suurvaltojen ja ylikansoittuneiden maiden ongelmana. Alitajunnassamme tiedämme sen koskevan myös meitä. Siksi Suomen on oltava mukana niissä kansainvälisissä neuvotteluissa, joissa haetaan ratkaisuja näihin ongelmiin.

Maapallon väkiluku on tänä vuonna jo 7,8 miljardia asukasta ja kasvu jatkuu noin 80 miljoonan asukkaan vuosivauhtia. Ennusteen mukaan vuonna 2050 väestömäärä olisi jo noin 9,7 miljardia, joten tiedämme jokseenkin varmasti, että tulevaisuus synkkenee ihmiskunnalle, ellei tätä epäsuotuisaa kehitystä saada katkaistua. Maapallon asukastiheys on nyt noin 60 asukasta neliökilometrille ja maanosista tiheimmin asuttu on Aasia, jossa asukastiheys on 150 asukasta neliökilometrille. Harvinta asutus on Oseanissa eli Australiassa ja Uudessa-Seelannissa jossa luku on vain 5 asukasta neliökilometrillä. Euroopassa keskimääräinen luku on 33 ja meillä Suomessa luku on 15 asukasta neliökilometrillä. Vaikka joissakin maissa ylikansoittuminen on suurin ongelma, meillä Suomessa kärsitään asukaspulasta. Kun Suomessa syntyi vuosina 1945-1949 yli 100 000 lasta vuodessa, nyt heitä syntyy alle puolet tuosta määrästä. Jotakin on siis tehtävä, sillä huoltosuhteemme heikkenee suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta.

Kun visioidaan vuotta 2050, pitäisi asukasmäärämme kasvulle asettaa tavoite 8-10 miljoonaa ja toteutus siten, että kansallinen identiteettimme ei siitä kasvusta kärsi. Miten se sitten onnistuisi, siihen olisi löydettävä keinot. Me Siniset lähdemme liikkeelle maaseudun uudelleen asuttamisesta, sillä nykyteknologia sallii sen, että työn ei tarvitse olla sidottu vain yhteen paikkaan siinä määrin kuin on totuttu. Digiaika ja etatyö tuo mahdollisuuden asua maaseudulla, missä riittää elintilaa ja liitännäiselinkeinoja turvallisessa kasvuympäristössä, jolloin perheiden perustamisen este ainakin elintilan ahtauden osalta poistuu. Tämä on vain yksi keino ja uutta visioidaan koko ajan.

Puolueemme on uudistumielistä konservatismiä edistävä liike, joten kaikilla meidän jäsenillämme on mahdollisuus osallistua visioimaan ja toteuttamaan niitä toimia, joilla yhteiskuntamme kasvaa ja kehittyy väestöpohjaltaan yhä vastuullisemmaksi ja talouden osalta vauraammaksi valtioksi, jolloin voimme osallistua yhteisvastuulliseen toimintaan maapallon pelastamiseksi heikentämättä statustamme hyvinvointivaltiona. Vuoden 2021 kuntavaaleista se lähtee, sillä valtuustoissa tarvitaan jatkossa muitakin kuin kehityksen jarruna olijoita.

Jari Pirinen

Puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ottivat kantaa koronapandemian jälkihoitoon

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ottivat kantaa koronapandemian jälkihoitoon

Pohjois-Pohjanmaan Siniset kokoustivat sähköpostin välityksellä maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Yhdistys kantaa huolta pandemian aiheuttaneen koronaviruksen vaikutuksista yhteiskuntamme terveydenhuoltoon sekä yleisesti kansantalouteemme. Tilanteessa, jossa valtio joutuu ottamaan pandemian kerrannaisvaikutuksien vuoksi uutta velkaa useita miljardeja, Pohjois-Pohjanmaan Siniset katsovat, että samassa yhteydessä voisi olla järkevää ottaa lähes nollakorkoista investointivelkaa myös maamme tie-ja rataverkoston korjausvajeen ja uudistustarpeen kuntoon saattamiseksi täydessä laajuudessa. Näillä toimilla edistettäisiin työllisyyttä ja talouden rattaiden uudelleen käynnistymistä. Koronapandemian jälkeen alkavat massiiviset säästötoimet valtiontaloudessa ja pelkona on näiden infrahankkeiden viivästyminen ja korjausvajeen kasvu entisestään.

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Tervehdys arvoisa kotisivuillamme vieraileva !

Tervehdys arvoisa kotisivuillamme vieraileva !

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry on merkitty yhdistysrekisteriin vuoden 2017 lopussa ja se toimii Sininen Tulevaisuus rp:n jäsenjärjestönä puolueen ohjelmien ja tavoitteiden mukaisesti koko maakuntamme alueella. Meillä on paikallisyhdistykset Oulussa, Muhoksella ja Haapavedellä sekä jäsenistöä ympäri maakunnan. Pyrimme perustamaan uusia yhdistyksiä paikkakunnittain aina heti, kun halukkaita toimijoita ilmaantuu. PohjoisPohjanmaan Siniset ry:n puheenjohtajana toimi sen perustamisesta vuodesta 2017 alkaen vuoden 2019 loppuun asti Pirkko Mattila Muhokselta ja nyt vuoden 2020 alusta yhdistyksen puheenjohtajana toimii Jari Pirinen Oulusta.

Toimintamme tarkoitus on edistää yhteiskuntamme kehittymistä terveyden-ja sosiaalisten palvelujen sekä talouden osalta kansalaisiamme ja heidän tarpeitaan paremmin palvelevaksi turvalliseksi yhteisöksi oikeuksien ja vastuiden sopusoinnussa. Kansalaisturvallisuudesta huolehtiminen sen koko laajuudessa, eli jokaisen yksittäisen henkilön ja yhteisön elinkaaren erivaiheissa, on toimintamme selkäranka. Maaseudu uudelleen asuttaminen, omavarainen elintarvike- ja energiantuotanto, matkailun kehittäminen sekä rohkeat toteuttamiskelpoiset innovaatiot korkean kouluttautumisen ohella ovat tulevaisuutemme elinehtoja, joten näiden toteutumista edistämme parhaan kykymme mukaan.

Me siniset emme pelkää ottaa vastuuta, kuten historiamme sen osoittaa. Vaikeatkin asiat on kyettävä ratkaisemaan asiallisesti keskustellen ja ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet. Emme ole ylivertaisia muihin verrattuna, mutta olemme yhdenvertaisia. Emme lannistu vastoinkäymisistä, emmekä lähde heittämään ensimmäistä kiveä ja tuomitsemaan ketään perusteettomasti, sillä se ei ole tehtävämme. Kunnioitamme kansallista oikeuslaitostamme, samoin kunnioitamme yksilön uskonnonvapautta sekä muita perusoikeuksiamme ja koskemattomuutta, sillä olemme saaneet oikeudenmukaisuuden perimässämme ja siitä pidämme kiinni. Näitä samoja asioita edellytämme myös muilta poliittisilta toimijoilta, yhteisöiltä sekä yksittäisiltä kansalaisilta, koska vain siten voimme säilyttää perityn moraalikäsityksemme, perinteiset arvot sekä yhteiskuntarauhan. Yksin emme siihen pysty, mutta yhdessä olemme vahvat

Ystävällisin yhteistyöterveisin
Jari Pirinen
Puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaa Siniset ry