Kuukausi: marraskuu 2020

Oulun vanhustenhoidon tilasta

Oulun vanhustenhoidon tilasta

SuPerin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtaja Maarit Patokoski ja Tehyn ao 706 hallituksen varapuheenjohtaja Netta Auranen kirjoittivat Kalevassa 21.11. Oulun kaupungin vanhustenhoidon huonosta tilasta (linkki kirjoitukseen). Laitoin kyseiseen mielipidekirjoitukseen viitaten seuraavat kysymykset Oulun kaupungin virkamiehille:

”1. Ikäihmisten kotihoidossa sijaispula on jokapäiväistä. Miten tätä tilannetta aiotaan helpottaa?
2. Miten taataan jatkossa omaishoitajien jaksaminen?
2. Miten henkilöstö otetaan mukaan muutoksiin?
3. Onko tehty laskelmia tai aiotaanko tehdä, miten kalliiksi nämä vanhusten pitkäaikaishoidon vähentäminen ja kriteerien tiukentuminen tulevat, kun tietenkin joudutaan lisäämään kotiin tarjottavaa hoitoa ja lyhytaikaishoitojaksoja sekä erikoissairaanhoitoa? Eli onko rahallinen säästötavoite muuttunutkin kulujen kasvuun? Inhimillisyydelle on tietenkin vaikeaa laittaa hintalappua.”

Tässä vastauksia:

”Tässä tiedoksenne vastine, joka lähti Kalevan yleisönosastokirjoitukseen. Vastaan Anne toisessa postissa kysymyksiisi. T. Mervi Koski

23.11.2020 

Vastaus yleisönosaston kirjoitukseen Kalevassa 21.11.2020 ”Vanhustenhoidon tila huolena” 

Oulun kaupungin vanhustenhuollon nykytila on kuuden suurimman kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Kuusikko-vertailun perusteella hyvä. Kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli Oulussa 16 % joulukuussa 2019, kun se vertailukunnissa keskimäärin oli 11 %. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2019 oli Oulussa 5,9 % selkeästi korkeampi kuin Kuusikossa keskimäärin (3,2 %). Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2019 oli 8,8 % (Kuusikko 8,0 %). Oulussa järjestetään vanhustenhuollon palveluita kattavasti ja ne ovat kustannuksiltaan Kuusikko kuntien toiseksi kalleimmat. 

Vanhuspalvelulaki ja vanhuspalveluiden laatusuositus korostavat kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa voidaan toteuttaa vain silloin kun se on lääketieteellisesti tai hyvän elämän jatkumisen kannalta perusteltua. Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030 Ikävoimainen Oulu painottaa seuraavia teemoja: välitämme ikääntyneistä, koti ja ympäristö sopivat ikääntyneelle, kodista lähdetään liikkeelle ja edistämme terveyttä ja hyvinvointia. 

Kotihoidon asiakkaana on vähän apua tarvitsevista asiakkaista tehostettua kotihoitoa saaviin asiakkaisiin. Kotihoidon työ edellyttää osaamista. Oulun kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisesta huolehditaan mm. ottamalla käyttöön osaamisen varmistamiseksi sähköinen perehdytys- ja oppimisalusta. Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2019 ovat vähentyneet 0.4 %. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. työyhteisön ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. Työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijälle.

Vuorohoidon kriteerien tarkentamisen tavoitteena on turvata lyhytaikaishoitopaikkojen varaaminen omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja näin huolehtia osaltaan omaishoitajien jaksamisesta. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, se on kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneiden ja ikääntyneiden omaishoidettavien kotona selviytymistä. Vuorohoidon kriteerien muutos tai päivätoiminnan vähentäminen eivät näy erikoissairaanhoidon päivystyskäytön lisääntymisenä tai sairaalahoidon lisääntymisenä. Lokakuun seurantatiedon mukaan yhteispäivystyksessä käyneiden yli 75 vuotiaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja päivystyksen kautta sairaalaan jatkohoitoon ohjautuneiden käytössä oli 9 sairaansijaa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Superin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtajan ja Tehyn ao 706 varapuheenjohtajan esittämä huoli vanhuspalveluiden osaavan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen ja yhteinen. Tehdyt ja suunnitellut muutokset palvelutoiminnassa ovat vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisia ja osaltaan varmistavat sitä, että Oulun vanhuspalvelut vastaavat vanhuspalveluita edellytettäviä laatuvaatimuksia. Hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut vaativat kehittämäistoimia ja muutoksia mutta muutokset aiheuttavat epävarmuutta, huhuja ja epäselvyyksiä. Siksi henkilöstön mukana olo ja sitoutuminen on ehdottoman tärkeää sekä muutosten hyvä johtaminen ja avoin viestintä.  Olen myös samaa mieltä, että henkilöstön osaamisesta on huolehdittava niin työntekijän itsensä kuin työnantajakin. Oulussa työskentelevät vanhustenhuollon ammattilaiset ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita. Tehdään yhdessä kaikkemme, että näin on jatkossakin. 

Ilman muutostilanteitakin rohkaisen työntekijöitä yhteiseen avoimeen keskusteluun työyhteisökokouksissa sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä niille suunnatuissa foorumeissa. Meillä kaikilla on sama päämäärä ja tavoite järjestää ja tuottaa oululaisille ikäihmisille hyvät ja laadukkaat vanhuspalvelut. 

Mervi Koski, vanhustyönjohtaja”

”Kiitos viestistäsi.Vastauksia esittämiisi kysymyksiin, vastineen kirjoitukseen lähetinkin jo aikaisemmin eli tämä viesti täydentää sitä. 

1. Meillä on käytössä kotihoidon resurssipooli josta paikataan sijaistarpeita eri kotihoito alueilla. Lisäksi käytössämme on Kuntarekryn sijaispalvelu sijaisten rekrytointiin. Sijaisten rekrytoiminen vie kuitenkin kotihoidon palveluesimiesten työaikaa ja sijaisten perehdyttäminen kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Perehdyttämiseen olemme ottamassa käyttöön sähköistä perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen alustaa.

2. Vuorohoidon kriteerien muutoksella on ensisijaisesti tarkoitus suunnata vuorohoitopaikkojen käyttö omaishoitajien lakisääteiseen ja harkinnanvaraisten vapaiden käyttämisen turvaamiseen. Omaishoitotilanteissa on asiakkaille nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävän on varmistaa kotona pärjääminen erilaisilla tukimuodoilla yksilöllisesti. Lisäksi teemme omaishoitajaliiton ja yhdistyksen kanssa säännöllistä yhteistyötä ja kehitämme omaishoitotilanteisiin suunnattua hoitoa ja palvelua.

3. Henkilöstön kanssa keskustellaan työyhteisökokouksissa suunnitteilla olevista muutoksista ja otetaan työntekijöitä mukaan erilaisiin työryhmiin, jotka on perutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosta työyksikössä. Mahdolliset muutokset käsitellään aina myös yhteistoimintalain näkökulmasta henkilöstötoimikunnassa.

4. Ulkoisen arvioinnin laskennallinen säästö ja sen pohjalta tarkennettu hyvinvoitipalveluiden arvio muutoksen taloudellisesta vaikutuksesta on vuositasolla 400 t/€. Arviossa on pyritty huomioimaan myös lisääntyvän kotihoidon tarve asiakkailla.” 

Näiden vastausten johdosta laitoin vielä seuraavan jatkokysymyksen:

”Tuohon ykköskysymykseen liittyen Oulun kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa vuosille 2022-23 on seuraavaa:

”Hoitotyön ammattilaisten (sairaan- ja lähihoitajat) mahdollisuutta keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin pyritään parantamaan lisäämällä hoiva-/lähiavustajien määrää erityisesti kotihoidossa sekä tarkentamalla työnjakoa avustavan henkilöstön ja ammattilaisten välillä. Avustava henkilöstö ottaisi jatkossa vastuun kotihoidon avustavista tehtävistä, jolloin hoitajien työpanos olisi mahdollista käyttää tehokkaammin asiakkaiden välittömään hoitoon. Tämän uskotaan lisäävän hoitotyön kiinnostavuutta (vetovoimaa) ja helpottavan henkilöstön saatavuutta.”

Edellinen kuulostaa järkevältä. Milloin tämä aiotaan toteuttaa ja miten?”

Tässä vastaus:

”Tulemme ensi vuoden aikana tekemään selvitystä henkilökunnan rakenteesta ja määrästä sekä siihen liittyen tehtäväkuvista eri palveluissa. Selvityksen tulos, johtopäätökset ja mahdolliset esitykset esitellään hyvinvointilautakunnalle. Tarkempaa aikataulua kuin vuosi 2021 asialla ei vielä ole. Osaltaan tätä samaa asiaa on tarkoitus ikäkehittämisohjelmassa tarkastella maakunnallisesti. Lisäksi meidän tulee huomioida STM:n ja Valviran kannanotot asiaan liittyen.”

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Kuntataloudessa ei kasvua tapahdu juuri muussa kuin asiakasmaksuissa ja lainataakan määrässä. Yhdessä tekemisen aito henki on usein hukassa kuntalaisten näkövinkkelistä, sillä puolueiden etu asetetaan etusijalle kestokuntapäättäjiksi asemoituneiden kesken. Jälki on myös sen mukaista ainakin Oulussa. Matkakeskuksesta ei ole tietokaan ja muutkin työllisyyttä ja elinvoimaa kasvattavat rakennushankkeet kampitetaan puolueideologiaan nojaten vuoron perään toisten iloksi tai suruksi vaalikausi toisensa jälkeen. Veronmaksajista on uupelo ja veropohjan laajentamisessa on vaikea löytää uusia verotettavia kohteita, joilla ei olisi vaikutusta myös pienituloisten arkeen.

Nopeaa lääkettä kuntatalouden kohentamiseen ei ole ilman laajentuvaa yrittäjyyttä, joten kuntien tulee suosia suomalaisia yrityksiä hankinnoissaan. Väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee nopeammin kuin uusia kansalaisia syntyy kantaväestömme toimesta. Helppoa elämää tavoittelevia maahantulijoita ei saada valjastettua kohentamaan kansantalouttamme. Ainoastaan lähtömaissaan työntekoon tottuneet ja motivoituneet osaajat ja tänne työmarkkinoille suuntautuneet kulttuurimme, kielemme ja elintapamme omaksuvat voivat tuoda toivottua kasvua taloussektorille. Muu maailma kärsii ylikansoittumisesta, meillä tilanne on päinvastainen. Sisämarkkinamme ovat maailman mittakaavassa varsin mitättömät. Meitä karkaavat suuret yritykset ja investoinnit suurten markkinoiden maihin osittain kilpailukykymme menettämisen seurauksena ja se heijastuu suoraan kuntatalouteen.

Pitkällä aikavälillä vain kansallinen lapsimyönteinen perhepolitiikka on se tukipilari, jonka varaan voimme laskea oman hyvinvointimme säilyvyyden ja jatkuvuuden. Sinisten kuntavaaliohjelmassa nostamme lapsiperheet keskiöön. Lisää lapsia kuntiin yhteisöillä ja tukipalveluilla. Vauvarahat laajasti käyttöön ja päivähoitomaksut pois. Lasten kotihoitoa on tuettava kuntalisillä ja kotiäidin palkka tulevaisuuden tavoitteeksi niille, jotka eivät halua työmarkkinoille lasten ollessa alle kouluikäisiä. Alennetaan kiinteistöveroa ja rakennetaan perheasuntoja. Kyläkouluja ei kaadeta, vaan niistä luodaan loistavia lähikouluja ja kyläyhteisöjen sydämiä joiden kyljissä peltipoliisit turvaavat koulutiellä liikkujat.

Emme silti unohda muitakaan väestöryhmiä, vaan kohtelemme eritoten vanhuksia arvokkaina asiantuntijoina ja kokeneina kuntalaisina, joiden palvelut ja hoiva tulee turvata aukottomasti. Sotaveteraanit ja lotat tulee nimittää kunniakuntalaisiksi. Populisimilla parannetulla maailmalla ei ole katetta ilman tekoja ja vastuunkantoa, sen me siniset tiedämme muita paremmin.

Jari Pirinen

puheenjohtaja Oulun Siniset ry