Kuukausi: syyskuu 2020

Netti ja ikäihmiset

Netti ja ikäihmiset

Monet ikäihmiset eivät edelleenkään pysty asioimaan nettiin siirretyissä palveluissa joko netin puuttumisen vuoksi tai sen käytön vaikeuden vuoksi. Vaikka tarjolla on opastusta seniori-ikäisille joissakin opistoissa ja vastaavissa yhteisöissä, on useilla yksin ja kaksinkin asuvilla vaikeuksia osaamisessa ja pelkotiloja tietojensa leviämisestä juuri osaamattomuuden vuoksi. Kun tietokone puuttuu, jää monet asiat, kuten pankkiasiat ja vastaavat myös liikuntarajoitteisilla, muistisairailla ja heikkokuntoisilla senioreilla valtakirjoilla toimiville sukulaisille tai jonkun muun henkilön toimitettavaksi. Kotiin annettujen palvelujen oheen olisi saatava selkeä opastus tälle väestöryhmälle netin peruskäyttöön tärkeimmissä asioissa. Ellei asiakas omista nettiä, olisi saatava aikaan viranomaisten hyväksymän ja valvoman palveluavustajan mukana kulkeva turvallinen asiakaskäyttöön tarkoitettu nettiyhteys ja siihen suojattu käyttöjärjestelmä, jolla kotona asuva ikäihminen voisi tarvittaessa opastetusti toimittaa tarvitsemansa asiat hänelle luoduilla verkkotunnuksilla ja salasanoilla. Tässä asiassa olisi tehtävä nopeaa yhteistyötä eri viranomaistahojen, palveluntarjoajien ja omaisistaan huolta kantavien kesken, sillä jokaisella kansalaisellamme on oltava mahdollisuus tasavertaisesti hoitaa asiansa nykyisin vaaditulla tavalla.

Jari Pirinen Oulu

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Olemme menneinä vuosikymmeninä saaneet rakentaa maastamme hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä on tapahtunut suomalaisen sitkeyden ja yritteliäisyyden ahkeruudella ja työllä. Missä on itsenäisen yrittämisen vapaus ja työn oikeus elämisen turvan perustaksi.

Kuitenkin maailmatalouden lamat ovat vaikuttaneet myös suomen talouteen. Niinpä 2008 finanssikriisin jälkeen ei maamme talous lähtenyt kasvuun muun euroopan tavoin. Jäimme paikoilleen pysähtyneisyyden tilaan ja yhteiskuntarakenteemme seurauksena aloimme velkaantua nopeaan tahtiin.

Edellin Sipilän hallitus, missä Siniset oli mukana lähti rohkeasti laittamaan suomen taloutta kuntoon ja katkaisemaan jatkuvaa velkaantumista. Vaikka sinisiä moititaan työttömien kurittamisesta, saatiin työllisyys nostettua yli 72%. Samoin maamme talous lähti kasvun uralle ja valtion kassaan saatiin Sipilän hallituksen aikana 6 mrd. puskuri tulevaisuutta varten.

Tämän jälkeen eduskuntavaalien tuloksen perusteella maahamme muodostettiin uusi ns. vihervasemmiston hallitus, jossa yhtenä takuumiehenä on myös keskusta. Hallitusohejlma laadittiin alusta alkaen hyvin löysälle rahan käytölle, mitä osoittaa se että puoluetuki korotettiin ensimmäiseen talousarvioon ja ministerien ja kansanedustajien palkat nostettiin takaisin edellisen hallituksen leikkauksien jälkeen. Tulee myös muistaa, että Siniset eivät ole milloinkaan saaneet euroakaan puoluetukea. Olihan vaalitaistelun aikana luvattu kansalle kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, kun äänestät hallitukseen tulleita puolueita. Mutta kuten on nähty on vappusataset ja muut lupaukset kuivuneet ja haihtuneet savuna ilmaan. Sitä vastoin hallitus on käynyt työn ja yrittämisen alas ajonn, mikä näyttää erityisesti vihreille olevan tärkein päämäärä hallituksen poliiittisten virkanimitysten lisäksi.

Kuntatalouden heikko taloudellinen tila on pakottanut kuntia karsimaan palveluita yhtenä näistä on mm. kyläkoulujen sulkeminen sekä vanhuspalveluiden karsiminen, eihän hoitaja mitoitukseenkaan ole varoja millä ne kustannetaan.

Juuri olemme saaneet kuulla yritysten suurista lomautuksista tai tehtaiden sulkemisista, mutta tämä ei näytä hallitusta hetkauttavan. Ei myökään korona bandemian tuoma raju velan kasvu, vaikka reilu vuosi sitten tehdyllä hallitusohjelmalta on pohja pudonnut pois.

Sinisten päämääränä on rakentaa suomesta turvallista yhteiskuntaa, missä perheet voivat työn ja yrittämisen kautta luoda talouden turvaa. Samalla luodaan perusta koko suomen asuttuna pitämiselle, missä kylillä asuvat voivat laittaa lapset kotoiseen ja idylliseen ja turvalliseen lähikouluun. Samalla myös luonto on lähellä. Koska Siniset eivät ole edustettuna eduskunnassa, joudumme ajamaan puolueohjellmaan sisältyviä tavoitteita kunta tasolla missä on sinisiä valtuutettuja. Tällöin palveluiden yllä pitäminen eri ikä ryhmien tarpeisiin on tärkein tehtävä työssämme.

Jarmo Viinala

Pohjois.Pohjanmaan Siniset vpj.
Haapaveden Kaupunginvaltuutettu

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Oulussa etsitään taas säästöjä. Osa esitetyistä säästöistä on varsin kannattavia – toiset taas eivät.

Perusteltua on esimerkiksi kaupungin ja liikelaitosten hankkeiden vähentäminen. Kaupungin hankkeiden arvo on yli 50 miljoonaa euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus vaihtelee hankkeittain 10-70 % välillä. Perloconin ulkoisessa arvioinnissa hankkeiden yhteenlaskettu säästötavoite on 2.000.000 €. Hyvä! Lisäksi perusteltua on hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen, jonka säästötavoite on 3.000.000 €. Hyvä! Myös BusinessOulun toiminta tulee ehdottomasti läpivalaista säästö mielessä.

Sitten joihinkin julkisuudessa olleisiin säästöihin. Oulun kaupunginhallitus päätti 31.8. säästötoimenpiteenä lisätä ikäihmisten asumisessa välimuotoista asumismallia ja vähentää tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa. Välimuotoisella asumismallilla tarkoitetaan ei-ympärivuorokautista palveluasumista. Aivan vastuutonta! Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa on valtaosa muistisairaita. Mielestäni tehostettua palveluasumista pitäisi ennemminkin lisätä eikä vähentää. Sama koskee laitoshoitoa. 

Totuus on, että sote-palveluista on Oulussa viime vuosien saatossa säästetty jo  kymmeniä miljoonia. Sieltä ei enää ole säästettävää. Karrikoiden voidaan kysyä, kuinka monta asuntopaloa asetetaan kriteeriksi, jotta yksin kotonaan asuva muistisairas saa tehostetun palveluasumisen paikan.

Lisäksi hammashoidon vienti Oulunsalosta eli keskittäminen johtaa hammashoitoon pääsyn vaikeutumiseen ja lisäkuluihin korjaavien hoitojen lisääntyessä. Ja entä koululaisten hammashoito?! Vääjäämättä vanhemmille muodostuu kuljetuskustannuksia sekä työstä poissaoloja. Lisäksi päästöt lisääntyvät eli se siitä ilmastonmuutoksen torjunnasta! Ei hyvä!

Säästösyistä myös kolme kyläkoulua eli Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulut halutaan lakkauttaa, vaikka nyt olisi tuhannen taalan paikka ottaa koronan ja ihmisten maallemuutto innon kasvun myötä hyöty irti valmiista idyllisistä kylistä kyläkouluineen. Kyliä pitää alkaa yhtä innokkaasti täydennysrakentamaan kuin kanta-Ouluakin täydennysrakennetaan. 

Osittain kyläkoulujen lakkautuksia perustellaan väestöennusteilla, joiden mukaan koululaisten määrä olisi tulevaisuudessa laskemassa. Tätä on vaikea uskoa aiempien kokemustenkaan pohjalta. Vuonna 2018 väestöennusteiden mukaan lukiolaisten määrä oli muka Oulussa laskemassa tulevaisuudessa niin, että varsinkin reuna-alueiden lukioita haluttiin lopettaa. No, nyt vuonna 2020 lukiolaisten määrä on kuulemma väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa kasvamassa, joten kaikki lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaa. Onneks 2018 ei tehty päätöksiä väestöennusteiden mukaan. 

Näiden julkisuudessa olleiden säästöjen yhteenlaskettu summa olisi Perlaconin mukaan 1 240 000 €. Tästä on ikäihmisten yllä olevasta hoivasta säästön osuus 640 000 €, Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen 100 000 € sekä kyläkoulujen lopettaminen yhteensä 500 000 €. Jo pelkästään hankkeista ja hankinnoista säästäminen olisi yhteensä 5 000 000 €, mutta näistä ei mitään kuulu! 

Lopuksi haluan muistuttaa, että Oulussa Sinistä valtuustoryhmää ei ole otettu virallisesti mukaan säästöjen etsintään, joten tähän mennessä julkisuuteen tuodut säästölinjaukset eivät ole Sinisen valtuustoryhmän hyväksymiä.

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu