Vuosi: 2020

Sinisten erkaantumisesta omaksi puolueeksi

Sinisten erkaantumisesta omaksi puolueeksi

On yhä vielä ihmisiä, jotka eivät tunnista sinisten ja nykypersujen eroavaisuuden syitä ja perusteita eli sitä miksi perussuomalaiset hajosivat heti Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen 2017. Vallalla on käsitys, että silloiset perussuomalaisista eronneet ministerit olisivat ajaneet vain omaa etuaan saadakseen säilyttää ministeripaikkansa. Mutta entäpä ne muut kansanedustajat ja silloinen eduskunnan puhemies, jotka lähtivät ministeriviisikon ohessa perustaen oman eduskuntaryhmän tietäen ja hyväksyen mahdolliset seuraukset. Persujen puoluejohdon muutoksen seurauksena muuttui puolueen arvopohja siinä määrin, että uuden puoluejohdon ideologia ei vastaa enää sitä ajatusmaailmaa, jonka eteen muun muassa Perussuomalaiset puoleen perustaneet ja puolueesta eronneet kansanedustajat sekä osa kenttäväestä ovat työtänsä tehneet.

Käenpoikasina persuihin pesiytyneet tekivät Jyväskylän puoluekokoukseen sellaisen ryntäyksen, jollaista silloinen puoluejohto ei osannut ehkä ennakoida, eikä uskonut niin tapahtuvan. Suosiostaan jäsenistön keskuudessa otettu Jussi Halla-aho nousi monelle silloiselle puolueen jäsenelle yllätykseksi puheenjohtajaksi ja vei valinnallaan tietoisesti persut ulos hallituksesta. Asia sinetöitiin paikalla olleiden Halla-ahon kannattajien toimesta siten, että puolueen varapuheenjohtajistoon ei valittu edes silloista puolustusministeri Jussi Niinistöä. Sittemin Halla-ahon taakse asettuneet persut ovat esittäneet marttyyreja uskottelemalla ymmärtämättömille, että persut on heitetty ulos hallituksesta, vaikka juuri se oli Halla-aholaisten tavoite.

Soinin johdolla persujen pitkäaikainen tavoite oli päästä vaikuttamaan konkreettisesti hallituksesta käsin Suomen sisä-ja ulkopolitiikkaan. Halla-ahon johdolla tavoite oli päästä takaisin suurimmaksi oppositiopuolueeksi, jolloin sanomisistaan ei tarvitse vastata. Persuista lähti tuon puoluekokouksen seurauksena ymmärrys, vastuunkanto, inhimillisyys ja uskallus tehdä asioiden eteen konkreettisia tekoja. Nykyisiin persuihin jäi viha Soinia ja muita puolueesta eronneita ministereitä sekä jäsenistöä kohtaan, loputon kateus toisia menestyviä ihmisiä kohtaan, ymmärtämättömyys tekojen ja puheiden välisestä erosta, vastuunpakoilu kannatuksen laskun pelosta sekä solvaukset ja toisten syyllistäminen tehdyistä toimenpiteistä valtion asioiden hoitoon. Ken sellaisen arvomaailman sisäistää, niin silloin persut ovat oikea puolue heille.

Siniset pysyivät edellisellä vaalikaudella sovitusti hallitusohjelman takuumiehinä tappiin saakka. Valitettavasti suuri osa kansalaisistamme ei osannut sitä arvostaa, eikä ollut valmis maan talouden tasapainottamiseen, työllisyyden kohentamiseen sekä maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ihmisoikeuksia kunnioittaviin ratkaisuihin. Nyt me siniset jatkamme työtämme eduskunnan ulkopuolella kuntien ja kaupunkien valtuustoissa ja niihin liittyvissä sidosryhmissä. Me toimimme ilman puoluetukea, jota persut ovat vaihtoehtobudjetissaan vaatineet poistettavaksi. Näinköhän heilläkään, kuten muillakaan eduskuntapuolueilla piisaisi tarjottavaa tori- ja yleisötapahtumissa sekä ostettua ohjelma-aikaa sosiaalisessa mediassa, jos he sen kaiken omasta henkilökohtaisesta massistaan joutuisivat kustantamaan. Rohkenen epäillä. Aika näyttää mihin suuntaan kansalaisten mielipiteet yhteiskuntamme kehittämiseksi muotoutuvat. Me siniset pysymme hereillä koko ajan.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Kuntavaalien ajankohtaa tulisi siirtää

Kuntavaalien ajankohtaa tulisi siirtää

Nyt kun painimme edelleen laajenevan koronavirustaudin kanssa, olisi järkevää siirtää ensi kevään kuntavaalien ajankohtaa siihen saakka, kunnes tartuntojen leviäminen saadaan selätettyä, tauti kuriin ja kansalaiset, yritykset sekä muu toiminta pääsevät normaaliin elämänrytmiin. Ei ole juuri pätevämpää syytä siirtää vaaleja kuin tällainen kansakuntamme rahkeita koetteleva kulkutauti, jonka hallintaan saanti vie vielä rokotustenkin käynnistyttyä vähintäänkin ensi kesään.

On turhaa riskeerata väestön henkinen ja fyysinen terveys poliittisten valintojen alttareille toritapahtumissa ja muissa yleisötapahtumissa sekä äänestyspaikoilla tulevan kevään aikana, sillä perinteisen vaalipropagandan uhreiksi joutuvat ehtii voidella makkaralla ja katteettomilla vaalilupauksilla myöhempänäkin ajankohtana.

Poliittisten toimijoiden arvioitavana on siis kumpi nousee etusijalle, puolueen etuko vai kansalaisten terveys. Eduskunta voi päättää vaalien siirrosta pikaisestikin uudella lailla tai lisäyksellä nykyiseen vaalilakiin. Tässä tilanteessa vaalien siirtäminen tulisi olla selvää kaikille vastuunsa tunteville puolueille, koska virustaistelu vääristää poliittista agendaa aivan oleellisesti. Mukaan ovat nousseet ennenkokematon valtion velkaantuminen sekä EU:n yhteinen elvytyspaketti, joiden varjolla keskustelu kuntaisten arjen ongelmista siirtyy toisille raiteille. Jokaisen puolueen on uskallettava antaa tilanteen normalisoitua kannatusmittauksia tuijottamatta, sillä koronaviruksen seurauksilla ei tule tehdä kuntapolitiikkaa.

Jari Pirinen

puheenjohtaja

Oulun Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Oulun vanhustenhoidon tilasta

Oulun vanhustenhoidon tilasta

SuPerin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtaja Maarit Patokoski ja Tehyn ao 706 hallituksen varapuheenjohtaja Netta Auranen kirjoittivat Kalevassa 21.11. Oulun kaupungin vanhustenhoidon huonosta tilasta (linkki kirjoitukseen). Laitoin kyseiseen mielipidekirjoitukseen viitaten seuraavat kysymykset Oulun kaupungin virkamiehille:

“1. Ikäihmisten kotihoidossa sijaispula on jokapäiväistä. Miten tätä tilannetta aiotaan helpottaa?
2. Miten taataan jatkossa omaishoitajien jaksaminen?
2. Miten henkilöstö otetaan mukaan muutoksiin?
3. Onko tehty laskelmia tai aiotaanko tehdä, miten kalliiksi nämä vanhusten pitkäaikaishoidon vähentäminen ja kriteerien tiukentuminen tulevat, kun tietenkin joudutaan lisäämään kotiin tarjottavaa hoitoa ja lyhytaikaishoitojaksoja sekä erikoissairaanhoitoa? Eli onko rahallinen säästötavoite muuttunutkin kulujen kasvuun? Inhimillisyydelle on tietenkin vaikeaa laittaa hintalappua.”

Tässä vastauksia:

“Tässä tiedoksenne vastine, joka lähti Kalevan yleisönosastokirjoitukseen. Vastaan Anne toisessa postissa kysymyksiisi. T. Mervi Koski

23.11.2020 

Vastaus yleisönosaston kirjoitukseen Kalevassa 21.11.2020 ”Vanhustenhoidon tila huolena” 

Oulun kaupungin vanhustenhuollon nykytila on kuuden suurimman kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Kuusikko-vertailun perusteella hyvä. Kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli Oulussa 16 % joulukuussa 2019, kun se vertailukunnissa keskimäärin oli 11 %. Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2019 oli Oulussa 5,9 % selkeästi korkeampi kuin Kuusikossa keskimäärin (3,2 %). Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2019 oli 8,8 % (Kuusikko 8,0 %). Oulussa järjestetään vanhustenhuollon palveluita kattavasti ja ne ovat kustannuksiltaan Kuusikko kuntien toiseksi kalleimmat. 

Vanhuspalvelulaki ja vanhuspalveluiden laatusuositus korostavat kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa voidaan toteuttaa vain silloin kun se on lääketieteellisesti tai hyvän elämän jatkumisen kannalta perusteltua. Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030 Ikävoimainen Oulu painottaa seuraavia teemoja: välitämme ikääntyneistä, koti ja ympäristö sopivat ikääntyneelle, kodista lähdetään liikkeelle ja edistämme terveyttä ja hyvinvointia. 

Kotihoidon asiakkaana on vähän apua tarvitsevista asiakkaista tehostettua kotihoitoa saaviin asiakkaisiin. Kotihoidon työ edellyttää osaamista. Oulun kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisesta huolehditaan mm. ottamalla käyttöön osaamisen varmistamiseksi sähköinen perehdytys- ja oppimisalusta. Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2019 ovat vähentyneet 0.4 %. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. työyhteisön ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. Työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijälle.

Vuorohoidon kriteerien tarkentamisen tavoitteena on turvata lyhytaikaishoitopaikkojen varaaminen omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja näin huolehtia osaltaan omaishoitajien jaksamisesta. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, se on kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneiden ja ikääntyneiden omaishoidettavien kotona selviytymistä. Vuorohoidon kriteerien muutos tai päivätoiminnan vähentäminen eivät näy erikoissairaanhoidon päivystyskäytön lisääntymisenä tai sairaalahoidon lisääntymisenä. Lokakuun seurantatiedon mukaan yhteispäivystyksessä käyneiden yli 75 vuotiaiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja päivystyksen kautta sairaalaan jatkohoitoon ohjautuneiden käytössä oli 9 sairaansijaa vähemmän kuin vuonna 2019. 

Superin Oulun kaupungin ao 208 ry:n puheenjohtajan ja Tehyn ao 706 varapuheenjohtajan esittämä huoli vanhuspalveluiden osaavan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen ja yhteinen. Tehdyt ja suunnitellut muutokset palvelutoiminnassa ovat vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisia ja osaltaan varmistavat sitä, että Oulun vanhuspalvelut vastaavat vanhuspalveluita edellytettäviä laatuvaatimuksia. Hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut vaativat kehittämäistoimia ja muutoksia mutta muutokset aiheuttavat epävarmuutta, huhuja ja epäselvyyksiä. Siksi henkilöstön mukana olo ja sitoutuminen on ehdottoman tärkeää sekä muutosten hyvä johtaminen ja avoin viestintä.  Olen myös samaa mieltä, että henkilöstön osaamisesta on huolehdittava niin työntekijän itsensä kuin työnantajakin. Oulussa työskentelevät vanhustenhuollon ammattilaiset ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita. Tehdään yhdessä kaikkemme, että näin on jatkossakin. 

Ilman muutostilanteitakin rohkaisen työntekijöitä yhteiseen avoimeen keskusteluun työyhteisökokouksissa sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä niille suunnatuissa foorumeissa. Meillä kaikilla on sama päämäärä ja tavoite järjestää ja tuottaa oululaisille ikäihmisille hyvät ja laadukkaat vanhuspalvelut. 

Mervi Koski, vanhustyönjohtaja”

“Kiitos viestistäsi.Vastauksia esittämiisi kysymyksiin, vastineen kirjoitukseen lähetinkin jo aikaisemmin eli tämä viesti täydentää sitä. 

1. Meillä on käytössä kotihoidon resurssipooli josta paikataan sijaistarpeita eri kotihoito alueilla. Lisäksi käytössämme on Kuntarekryn sijaispalvelu sijaisten rekrytointiin. Sijaisten rekrytoiminen vie kuitenkin kotihoidon palveluesimiesten työaikaa ja sijaisten perehdyttäminen kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Perehdyttämiseen olemme ottamassa käyttöön sähköistä perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen alustaa.

2. Vuorohoidon kriteerien muutoksella on ensisijaisesti tarkoitus suunnata vuorohoitopaikkojen käyttö omaishoitajien lakisääteiseen ja harkinnanvaraisten vapaiden käyttämisen turvaamiseen. Omaishoitotilanteissa on asiakkaille nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävän on varmistaa kotona pärjääminen erilaisilla tukimuodoilla yksilöllisesti. Lisäksi teemme omaishoitajaliiton ja yhdistyksen kanssa säännöllistä yhteistyötä ja kehitämme omaishoitotilanteisiin suunnattua hoitoa ja palvelua.

3. Henkilöstön kanssa keskustellaan työyhteisökokouksissa suunnitteilla olevista muutoksista ja otetaan työntekijöitä mukaan erilaisiin työryhmiin, jotka on perutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosta työyksikössä. Mahdolliset muutokset käsitellään aina myös yhteistoimintalain näkökulmasta henkilöstötoimikunnassa.

4. Ulkoisen arvioinnin laskennallinen säästö ja sen pohjalta tarkennettu hyvinvoitipalveluiden arvio muutoksen taloudellisesta vaikutuksesta on vuositasolla 400 t/€. Arviossa on pyritty huomioimaan myös lisääntyvän kotihoidon tarve asiakkailla.” 

Näiden vastausten johdosta laitoin vielä seuraavan jatkokysymyksen:

“Tuohon ykköskysymykseen liittyen Oulun kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa vuosille 2022-23 on seuraavaa:

“Hoitotyön ammattilaisten (sairaan- ja lähihoitajat) mahdollisuutta keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin pyritään parantamaan lisäämällä hoiva-/lähiavustajien määrää erityisesti kotihoidossa sekä tarkentamalla työnjakoa avustavan henkilöstön ja ammattilaisten välillä. Avustava henkilöstö ottaisi jatkossa vastuun kotihoidon avustavista tehtävistä, jolloin hoitajien työpanos olisi mahdollista käyttää tehokkaammin asiakkaiden välittömään hoitoon. Tämän uskotaan lisäävän hoitotyön kiinnostavuutta (vetovoimaa) ja helpottavan henkilöstön saatavuutta.”

Edellinen kuulostaa järkevältä. Milloin tämä aiotaan toteuttaa ja miten?”

Tässä vastaus:

“Tulemme ensi vuoden aikana tekemään selvitystä henkilökunnan rakenteesta ja määrästä sekä siihen liittyen tehtäväkuvista eri palveluissa. Selvityksen tulos, johtopäätökset ja mahdolliset esitykset esitellään hyvinvointilautakunnalle. Tarkempaa aikataulua kuin vuosi 2021 asialla ei vielä ole. Osaltaan tätä samaa asiaa on tarkoitus ikäkehittämisohjelmassa tarkastella maakunnallisesti. Lisäksi meidän tulee huomioida STM:n ja Valviran kannanotot asiaan liittyen.”

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Vastuullisuutta kuntapolitiikkaan

Kuntataloudessa ei kasvua tapahdu juuri muussa kuin asiakasmaksuissa ja lainataakan määrässä. Yhdessä tekemisen aito henki on usein hukassa kuntalaisten näkövinkkelistä, sillä puolueiden etu asetetaan etusijalle kestokuntapäättäjiksi asemoituneiden kesken. Jälki on myös sen mukaista ainakin Oulussa. Matkakeskuksesta ei ole tietokaan ja muutkin työllisyyttä ja elinvoimaa kasvattavat rakennushankkeet kampitetaan puolueideologiaan nojaten vuoron perään toisten iloksi tai suruksi vaalikausi toisensa jälkeen. Veronmaksajista on uupelo ja veropohjan laajentamisessa on vaikea löytää uusia verotettavia kohteita, joilla ei olisi vaikutusta myös pienituloisten arkeen.

Nopeaa lääkettä kuntatalouden kohentamiseen ei ole ilman laajentuvaa yrittäjyyttä, joten kuntien tulee suosia suomalaisia yrityksiä hankinnoissaan. Väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee nopeammin kuin uusia kansalaisia syntyy kantaväestömme toimesta. Helppoa elämää tavoittelevia maahantulijoita ei saada valjastettua kohentamaan kansantalouttamme. Ainoastaan lähtömaissaan työntekoon tottuneet ja motivoituneet osaajat ja tänne työmarkkinoille suuntautuneet kulttuurimme, kielemme ja elintapamme omaksuvat voivat tuoda toivottua kasvua taloussektorille. Muu maailma kärsii ylikansoittumisesta, meillä tilanne on päinvastainen. Sisämarkkinamme ovat maailman mittakaavassa varsin mitättömät. Meitä karkaavat suuret yritykset ja investoinnit suurten markkinoiden maihin osittain kilpailukykymme menettämisen seurauksena ja se heijastuu suoraan kuntatalouteen.

Pitkällä aikavälillä vain kansallinen lapsimyönteinen perhepolitiikka on se tukipilari, jonka varaan voimme laskea oman hyvinvointimme säilyvyyden ja jatkuvuuden. Sinisten kuntavaaliohjelmassa nostamme lapsiperheet keskiöön. Lisää lapsia kuntiin yhteisöillä ja tukipalveluilla. Vauvarahat laajasti käyttöön ja päivähoitomaksut pois. Lasten kotihoitoa on tuettava kuntalisillä ja kotiäidin palkka tulevaisuuden tavoitteeksi niille, jotka eivät halua työmarkkinoille lasten ollessa alle kouluikäisiä. Alennetaan kiinteistöveroa ja rakennetaan perheasuntoja. Kyläkouluja ei kaadeta, vaan niistä luodaan loistavia lähikouluja ja kyläyhteisöjen sydämiä joiden kyljissä peltipoliisit turvaavat koulutiellä liikkujat.

Emme silti unohda muitakaan väestöryhmiä, vaan kohtelemme eritoten vanhuksia arvokkaina asiantuntijoina ja kokeneina kuntalaisina, joiden palvelut ja hoiva tulee turvata aukottomasti. Sotaveteraanit ja lotat tulee nimittää kunniakuntalaisiksi. Populisimilla parannetulla maailmalla ei ole katetta ilman tekoja ja vastuunkantoa, sen me siniset tiedämme muita paremmin.

Jari Pirinen

puheenjohtaja Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry

Oulun Siniset ry piti syyskokouksensa 4.10.2020 Oulussa tehden henkilövalintoja vuodelle 2021.

Puheenjohtajana jatkaa Jari Pirinen ja hallituksen jäseniksi valittiin Vaili Jämsä-Uusitalo, Maija Piippo, Anne Snellman ja Marjukka Pirinen. Yhdistys valmistautuu ensi kevään 2021 kuntavaaleihin etsimällä joukkoonsa kuntapolitiikasta kiinnostuneita uusia kasvoja sekä aiempaa kokemusta omaavia yhteistyökykyisiä mielipidevaikuttajia. Valtakunnan politiikassa hallitus vastaan oppositio antaa nyt mahdollisuuden erottautua molempien joukosta myös kuntapolitiikassa luomalla uutta kansalaislähtöistä ja pitkälle tulevaisuuteen luotaava kuntapolitiikka, jossa hyväksi koetut ratkaisut saavat seurakseen kokeellisia uusia toimintamuotoja. Sinisille on edelleen siis hyvin tilausta, joten toimimme ilman puoluetukea kansalaistemme kokonaisetu edellä.

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry piti syyskokouksensa 4.10.2020 Oulussa. Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat. Puheenjohtajana jatkaa Jari Pirinen Oulusta ja hallituksen jäseniksi tulivat nimetyiksi Vaili Jämsä-Uusitalo Oulusta (- ), Paula Juka Muhokselta ( Mari Juka Muhos), Petteri Juka Muhos (Petri Holm Muhos ), Toivo Kinnunen Tyrnävä ( Mirja Viinala Haapavesi ), Pirkko Mattila Muhos ( Marjukka Pirinen Oulu ), Anne Snellman Oulu ( Maija Piippo Oulu ), Riku Syrjälä Oulu ( Jouko Heino Muhos ), Jarmo Viinala Haapavesi ( Sari Vatjus Haapavesi ).

Yhdistys antoi samalla julkaisuvapaan julkilausuman.

Pohjois-Pohjaanmaalla on työttömiä työnhakijoita 6000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pohjois-Pohjanmaan Siniset ovat huolissaan työttömyyden kasvusta ja koronaviruksen aiheuttamista ongelmista yrittäjille. Uuden yrityksen perustaminen on kalliimpaa kuin jo perustetun yrityksen ylläpitäminen. Kuntien taloudellinen asema on heikko koronan vuoksi työttömyyden sekä lomautusten vähentäessä verotuloja. Tässä tilanteessa on valtion luovuttava kuntien Kelalle työttömyyden perusteella maksettavasta pitkäaikaiistyöttömien työmarkkinatuesta kuntien lainataakan keventämiseksi.

Netti ja ikäihmiset

Netti ja ikäihmiset

Monet ikäihmiset eivät edelleenkään pysty asioimaan nettiin siirretyissä palveluissa joko netin puuttumisen vuoksi tai sen käytön vaikeuden vuoksi. Vaikka tarjolla on opastusta seniori-ikäisille joissakin opistoissa ja vastaavissa yhteisöissä, on useilla yksin ja kaksinkin asuvilla vaikeuksia osaamisessa ja pelkotiloja tietojensa leviämisestä juuri osaamattomuuden vuoksi. Kun tietokone puuttuu, jää monet asiat, kuten pankkiasiat ja vastaavat myös liikuntarajoitteisilla, muistisairailla ja heikkokuntoisilla senioreilla valtakirjoilla toimiville sukulaisille tai jonkun muun henkilön toimitettavaksi. Kotiin annettujen palvelujen oheen olisi saatava selkeä opastus tälle väestöryhmälle netin peruskäyttöön tärkeimmissä asioissa. Ellei asiakas omista nettiä, olisi saatava aikaan viranomaisten hyväksymän ja valvoman palveluavustajan mukana kulkeva turvallinen asiakaskäyttöön tarkoitettu nettiyhteys ja siihen suojattu käyttöjärjestelmä, jolla kotona asuva ikäihminen voisi tarvittaessa opastetusti toimittaa tarvitsemansa asiat hänelle luoduilla verkkotunnuksilla ja salasanoilla. Tässä asiassa olisi tehtävä nopeaa yhteistyötä eri viranomaistahojen, palveluntarjoajien ja omaisistaan huolta kantavien kesken, sillä jokaisella kansalaisellamme on oltava mahdollisuus tasavertaisesti hoitaa asiansa nykyisin vaaditulla tavalla.

Jari Pirinen Oulu

puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Hyvinvointiyhteiskunnan uhkakuvat

Olemme menneinä vuosikymmeninä saaneet rakentaa maastamme hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä on tapahtunut suomalaisen sitkeyden ja yritteliäisyyden ahkeruudella ja työllä. Missä on itsenäisen yrittämisen vapaus ja työn oikeus elämisen turvan perustaksi.

Kuitenkin maailmatalouden lamat ovat vaikuttaneet myös suomen talouteen. Niinpä 2008 finanssikriisin jälkeen ei maamme talous lähtenyt kasvuun muun euroopan tavoin. Jäimme paikoilleen pysähtyneisyyden tilaan ja yhteiskuntarakenteemme seurauksena aloimme velkaantua nopeaan tahtiin.

Edellin Sipilän hallitus, missä Siniset oli mukana lähti rohkeasti laittamaan suomen taloutta kuntoon ja katkaisemaan jatkuvaa velkaantumista. Vaikka sinisiä moititaan työttömien kurittamisesta, saatiin työllisyys nostettua yli 72%. Samoin maamme talous lähti kasvun uralle ja valtion kassaan saatiin Sipilän hallituksen aikana 6 mrd. puskuri tulevaisuutta varten.

Tämän jälkeen eduskuntavaalien tuloksen perusteella maahamme muodostettiin uusi ns. vihervasemmiston hallitus, jossa yhtenä takuumiehenä on myös keskusta. Hallitusohejlma laadittiin alusta alkaen hyvin löysälle rahan käytölle, mitä osoittaa se että puoluetuki korotettiin ensimmäiseen talousarvioon ja ministerien ja kansanedustajien palkat nostettiin takaisin edellisen hallituksen leikkauksien jälkeen. Tulee myös muistaa, että Siniset eivät ole milloinkaan saaneet euroakaan puoluetukea. Olihan vaalitaistelun aikana luvattu kansalle kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, kun äänestät hallitukseen tulleita puolueita. Mutta kuten on nähty on vappusataset ja muut lupaukset kuivuneet ja haihtuneet savuna ilmaan. Sitä vastoin hallitus on käynyt työn ja yrittämisen alas ajonn, mikä näyttää erityisesti vihreille olevan tärkein päämäärä hallituksen poliiittisten virkanimitysten lisäksi.

Kuntatalouden heikko taloudellinen tila on pakottanut kuntia karsimaan palveluita yhtenä näistä on mm. kyläkoulujen sulkeminen sekä vanhuspalveluiden karsiminen, eihän hoitaja mitoitukseenkaan ole varoja millä ne kustannetaan.

Juuri olemme saaneet kuulla yritysten suurista lomautuksista tai tehtaiden sulkemisista, mutta tämä ei näytä hallitusta hetkauttavan. Ei myökään korona bandemian tuoma raju velan kasvu, vaikka reilu vuosi sitten tehdyllä hallitusohjelmalta on pohja pudonnut pois.

Sinisten päämääränä on rakentaa suomesta turvallista yhteiskuntaa, missä perheet voivat työn ja yrittämisen kautta luoda talouden turvaa. Samalla luodaan perusta koko suomen asuttuna pitämiselle, missä kylillä asuvat voivat laittaa lapset kotoiseen ja idylliseen ja turvalliseen lähikouluun. Samalla myös luonto on lähellä. Koska Siniset eivät ole edustettuna eduskunnassa, joudumme ajamaan puolueohjellmaan sisältyviä tavoitteita kunta tasolla missä on sinisiä valtuutettuja. Tällöin palveluiden yllä pitäminen eri ikä ryhmien tarpeisiin on tärkein tehtävä työssämme.

Jarmo Viinala

Pohjois.Pohjanmaan Siniset vpj.
Haapaveden Kaupunginvaltuutettu

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Säästöjä inhimillisyyden kustannuksella

Oulussa etsitään taas säästöjä. Osa esitetyistä säästöistä on varsin kannattavia – toiset taas eivät.

Perusteltua on esimerkiksi kaupungin ja liikelaitosten hankkeiden vähentäminen. Kaupungin hankkeiden arvo on yli 50 miljoonaa euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus vaihtelee hankkeittain 10-70 % välillä. Perloconin ulkoisessa arvioinnissa hankkeiden yhteenlaskettu säästötavoite on 2.000.000 €. Hyvä! Lisäksi perusteltua on hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen, jonka säästötavoite on 3.000.000 €. Hyvä! Myös BusinessOulun toiminta tulee ehdottomasti läpivalaista säästö mielessä.

Sitten joihinkin julkisuudessa olleisiin säästöihin. Oulun kaupunginhallitus päätti 31.8. säästötoimenpiteenä lisätä ikäihmisten asumisessa välimuotoista asumismallia ja vähentää tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa. Välimuotoisella asumismallilla tarkoitetaan ei-ympärivuorokautista palveluasumista. Aivan vastuutonta! Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa on valtaosa muistisairaita. Mielestäni tehostettua palveluasumista pitäisi ennemminkin lisätä eikä vähentää. Sama koskee laitoshoitoa. 

Totuus on, että sote-palveluista on Oulussa viime vuosien saatossa säästetty jo  kymmeniä miljoonia. Sieltä ei enää ole säästettävää. Karrikoiden voidaan kysyä, kuinka monta asuntopaloa asetetaan kriteeriksi, jotta yksin kotonaan asuva muistisairas saa tehostetun palveluasumisen paikan.

Lisäksi hammashoidon vienti Oulunsalosta eli keskittäminen johtaa hammashoitoon pääsyn vaikeutumiseen ja lisäkuluihin korjaavien hoitojen lisääntyessä. Ja entä koululaisten hammashoito?! Vääjäämättä vanhemmille muodostuu kuljetuskustannuksia sekä työstä poissaoloja. Lisäksi päästöt lisääntyvät eli se siitä ilmastonmuutoksen torjunnasta! Ei hyvä!

Säästösyistä myös kolme kyläkoulua eli Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulut halutaan lakkauttaa, vaikka nyt olisi tuhannen taalan paikka ottaa koronan ja ihmisten maallemuutto innon kasvun myötä hyöty irti valmiista idyllisistä kylistä kyläkouluineen. Kyliä pitää alkaa yhtä innokkaasti täydennysrakentamaan kuin kanta-Ouluakin täydennysrakennetaan. 

Osittain kyläkoulujen lakkautuksia perustellaan väestöennusteilla, joiden mukaan koululaisten määrä olisi tulevaisuudessa laskemassa. Tätä on vaikea uskoa aiempien kokemustenkaan pohjalta. Vuonna 2018 väestöennusteiden mukaan lukiolaisten määrä oli muka Oulussa laskemassa tulevaisuudessa niin, että varsinkin reuna-alueiden lukioita haluttiin lopettaa. No, nyt vuonna 2020 lukiolaisten määrä on kuulemma väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa kasvamassa, joten kaikki lukiot tarvitaan ja jopa lisätilaa. Onneks 2018 ei tehty päätöksiä väestöennusteiden mukaan. 

Näiden julkisuudessa olleiden säästöjen yhteenlaskettu summa olisi Perlaconin mukaan 1 240 000 €. Tästä on ikäihmisten yllä olevasta hoivasta säästön osuus 640 000 €, Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen 100 000 € sekä kyläkoulujen lopettaminen yhteensä 500 000 €. Jo pelkästään hankkeista ja hankinnoista säästäminen olisi yhteensä 5 000 000 €, mutta näistä ei mitään kuulu! 

Lopuksi haluan muistuttaa, että Oulussa Sinistä valtuustoryhmää ei ole otettu virallisesti mukaan säästöjen etsintään, joten tähän mennessä julkisuuteen tuodut säästölinjaukset eivät ole Sinisen valtuustoryhmän hyväksymiä.

Anne Snellman, FT

Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Oulu

Lähde ehdolle kuntavaaleihin 2021!

Lähde ehdolle kuntavaaleihin 2021!

Olen ollut vaikuttamassa kuntapolitiikassa vuodesta 2008. Lähdin politiikkaan, kun pyydettiin kuntavaalien 2008 alla. Minut valittiin tuolloin Oulunsalon kunnanvaltuustoon. Tällä hetkellä olen kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Oulun kaupungissa. 

Edustan Sininen Tulevaisuus -puoluetta. Puolueita on Suomessa runsaasti, joista valita, jos puoluepolitiikka ja kuntatasolla vaikuttaminen kiinnostaa. Itse koen Sinisten arvomaailman itselleni ainoaksi vaihtoehdoksi. Onneksi tämä puolue Suomen puoluekentältä löytyy. Tuolta löydät Sinisistä tietoa: https://www.sininentulevaisuus.fi

Koska itse lähdin politiikkaan pyydettynä, PYYDÄN nyt sinua lähtemään mukaan vaikuttamaan oman kuntasi asioihin. Kuntavaalit 2021 ovat 18.4.2021. Meillä Sinisillä on toimintaa niin Pohjois-Pohjanmaan piiri- kuin kuntatasolla. Tulemme järjestämään yhdessä kuntavaalitapahtumia ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Olet tervetullut toimintaamme ja tuemme sinua kuntavaaliehdokkuutesi tiimoilta. Meillä on mukana toiminnassa lukuisia kokeneita kuntatasonkin vaikuttajia, joilta saat tietoa ja tukea ehdokkuutesi hyväksi. Yksin ei siis tarvitse kuntavaalikiemuroita pohtia.

Jos asuinkuntasi on Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja olet halukas ryhtyä toimimaan kuntasi ja kanssakuntalaistesi hyväksi täytä tällä sivulla https://www.pohjois-pohjanmaansiniset.fi oleva kaavake ja paina lähetä painiketta. Siitä se lähtee! Lämpimästi Tervetuloa mukavaan porukkaamme 💙